Yhä useampi lukio erikoistuu pärjätäkseen lukioiden välisessä kovassa kilpailussa. Taideaineiden, luonnontieteiden ja liikunnan lisäksi lukiot erikoistuvat nyt myös talouteen ja bisnekseen.
Esimerkiksi yksityisessä Lauttasaaren yhteiskoulussa on vedetty neljä vuotta kansainvälisen liiketoiminnan linjaa, ja ensi syksynä koko lukio vaihtaa nimensä Kansainvälisen liiketoiminnan lukioksi.
Helsingissä myös yksityisissä Kulosaaren yhteiskoulussa ja Munkkiniemen yhteiskoulussa on yhteiskunta- ja talouslinja.
Lauttasaaren yhteiskoulun rehtori Maarit Paldanius sanoo, että koulun bisneslinja on otettu hyvin vastaan. Oppilaat linjalle valitaan lukuaineiden keskiarvon ja valintakokeen perusteella.
– Ne, jotka ovat innostuneita ja motivoituneita ja joilla on kohtalaisen hyvä peruskoulun päästötodistus, niin kyllä he ovat sen paikkansa saaneet, mutta varmasti on pettyneitäkin hakijoita, Paldanius sanoo.
Yhteistyötä Slushin kanssa
Lauttasaaressa tehdään yhteistyötä muun muassa Aalto-yliopiston ja Slush-tapahtuman kanssa. Lukion kansainvälisyydestä kertoo se, että kakkosluokkalaiset ovat muun muassa lähdössä keväällä Pekingiin.
Mutta jäävätkö muut aineet ja yleissivistys sitten vähemmälle, kun keskitytään bisnekseen? Näin ei rehtori Paldaniuksen mukaan ole, koulu antaa hänen mukaansa hyvät valmiudet myös muihin opintoihin.
– Jos sinusta tulee vaikkapa muusikko, niin useimmat muusikothan ovat yksityisyrittäjiä, joten talouden perusteet pitää hallita ihan mennen tullen, hän selventää.
Lauttasaaren bisneslinjaa vetää Mia-Stiina Heikkala, jolla on pitkä kokemus myös liike-elämästä. Hänen mukaansa on tärkeää, ettei lukio-opiskelu ole liian teoreettista ja käytännön elämästä vieraantunutta.
– Nuoret haluavat ymmärtää asioita, he haluavat tehdä asioita ja tietää asioita myös oikean elämän näkökulmasta; eli saada myös sitä rosoisuutta eli näkökulmaa siihen miten oikeassa elämässä toimitaan, Heikkala sanoo.
Opetushallitus: Myös yleislukioilla oma paikkansa
Vaikka varsinkin pääkaupunkiseudulla on paljon erikoislukioita, kaikkien lukioiden ei Opetushallituksen mukaan tähän kehitykseen tarvitse lähteä.
Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen johtaja Jorma Kauppinen kuitenkin ymmärtää, että kovassa kilpailutilanteessa lukiot haluavat erikoistua.
Jatkuvasti muuttuva yhteiskunta sekä suosittu ammatillinen koulutus kirittävät lukioita.
– Kyllä vahvalla yleislukiollakin on oma paikkansa. Mutta tietenkin nämä muutokset, mitä tulee tapahtumaan yhteiskuntarakenteessa, kuntarakenteissa tai alueilla, tiedotetaan ja lukiot pyrkivät tekemään työnsä mahdollisimman hyvin, Kauppinen sanoo.
Vaikka lukioissa on valinnanvaraa nimenomaan pääkaupunkiseudulla, se ei Kauppisen mukaan eriarvoista Suomen eri kolkissa asuvia koululaisia.
– Helsingissä tarjontaa on toki paljon, mutta viime kädessä opiskelija huoltajansa kanssa tekee päätöksen siitä, mihin perusopetuksen jälkeen hakeutuu. Näillä erityislukioilla on usein myös valtakunnallinen painotus, ja sinne tullaan myös kauempaa.
Nykyiset yhdeksäsluokkalaiset kiertelevät parhaillaan eri lukioissa tutustumiskäynneillä. He saavat kuulla päätöksen omista lukiopaikoistaan kesäkuussa.
Viime vuonna Helsingin halutuimpiin lukioihin vaadittiin lukuaineista jopa 9,5:n keskiarvo. Suomalaisen yhteiskoulun (SYK) lukion A-englannin lukijoilla keskiarvoraja oli peräti 9,67.