Pienpanimoiden väliaikaisen myyntioikeuden saaminen ei ole edistynyt alkukesän jälkeen. Tämän vuoksi kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo ja keskustan Mikko Kärnä tekivät asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
Suomen hallitus pystyy tekemään miljardien eurojen velkapäätöksiä, jotka lankeava aikanaan veronmaksajien maksettavaksi, mutta alkoholi on asia, josta järkeviäkään päätöksiä ei pystytä edes väliaikaisesti tekemään, vaikka eduskunnan enemmistö niin tahtoisi.
Hallitus ei lupauksistaan huolimatta lähtenyt alkukesästä viemään eteenpäin pienpanimoiden väliaikaista etämyyntioikeutta, vaan asia haudattiin juhannuksen jälkeen.
Lakialoite oli saanut eduskunnassa poikkeuksellisen myönteisen vastaanoton, kun yli sata kansanedustajaa yli puoluerajojen kannatti väliaikaisen etämyynnin sallimista.
Sanna Marinin (sd) hallitus ei loppukevään ja kesän aikana kuitenkaan pystynyt viemään asiaa päätökseen, vaikka viime kevään aikana koronarajoitusten takia ravintolat olivat suljettuina, ja niiden jakelukanavasta vahvasti riippuvaiset pienpanimot joutuivat samalla pahoihin taloudellisiin vaikeuksiin.
Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo ja keskustan Mikko Kärnä nostavat nyt kirjallisessa kysymyksessä esiin sen, mikä oli asiaa valmistelevan sosiaali- ja terveysministeriön rooli asian hautaamisessa.
– Heinäkuun 13. päivänä julkisuuteen tuli sosiaali- ja terveysministeriön tekemä vaikutusarviointi, jonka otsikko oli "Turvataanko Alkon nykyinen vähittäismyynnin yksinoikeus edelleen, — jos pienpanimoille säädetään valmistamiensa alkoholijuomien etämyyntioikeus.
– Tämä vaikutusarviointi sisältää useita väitteitä, tulkintoja ja näkökulmarajauksia, jotka antavat aiheen kysyä, ovatko ministerit tehneet etämyyntiasian hautaamista koskeneen ratkaisunsa oikean tiedon perusteella, kansanedustajat toteavat kriittisesti.
– Ensinnäkin, lakialoitetta vaikutusarviointi käsittelee muun muassa näin: "Todennäköisesti EU:n syrjintäkiellon vastainen (kotimainen Laitila saisi, mutta toisen jäsenvaltion pieni panimo ei?).
– Tämä osoittaa tai vähintään antaa ymmärtää, että sosiaali- ja terveysministeriö pitää etämyyntiä toisesta jäsenmaasta Suomeen kiellettynä. Tämä on erittäin merkittävä seikka, koska jo viime vaalikaudella EU:n komissio totesi kahteenkin otteeseen, ettei etämyynnin kieltäminen ole EU-oikeuden perusteella mahdollista, edustajat toteavat.
Kärnän ja Wallinheimon mukaan viimeisin esimerkki asiasta oli, kun EU-komissio kielsi Suomea SEUT 258 artiklan mukaisen rikkomusmenettelyn uhalla toimeenpanemasta etämyyntikieltoa.
– Peruttuaan 24.2.2019 ilmoituksen Suomi ei ole toimittanut mitään etämyynnin kieltävää lopullista säädöstekstiä komissiolle direktiivin edellyttämällä tavalla. Tätä sangen keskeistä näkökulmaa vaikutusarvioinnissa ei mainita lainkaan.
Valvira ei ole tutkimassa
Vaikutusarvion mukaan "Valvira lähettää noin 12 esitutkintapyyntöä alkoholijuomia em. tavalla toisista jäsenvaltioista suomalaisille kuluttajille myyvistä yrityksistä poliisille kesäkuussa tai elokuussa."
– Valvira itse on puolestaan kertonut 16.7.2020, ettei se ole ollut yhteydessä toisissa EU-maissa sijaitseviin alkoholialan toimijoihin valvontakirjeillä, ja että se ei myöskään ole tehnyt tutkintapyyntöjä esitutkintaviranomaisille etämyyntikysymyksissä.
– Lisäksi Valvira valitteli asiassa syntynyttä kohua, "joka on lähtenyt liikkeelle Valvirasta riippumattomista syistä, kansanedustajat toteavat.
Kolmantena ihmettelyn aiheena kansanedustajilla on vaikutusarvion lause: ”Ruotsissa Systembolagetin monopolia ei ole riskeerattu yhdelläkään poikkeuksella."
– Väite on käsittämätön juuri etämyyntiä koskevassa asiayhteydessä, koska nimenomaan Ruotsia koskeneen ns. Rosengren-tuomion myötä Ruotsi päätyi vuonna 2010 säätämään etämyynnin muista EU-maista Ruotsiin sallituksi.
– Selkeyden vuoksi on tarpeen erikseen korostaa, että lain esitöiden mukaan tämä laillistaminen koskee nimenomaisesti myös tilannetta, jossa myyjä lähettää tuotteet kolmannen osapuolen välityksellä toisesta ETA-valtiosta kuluttajalle Ruotsiin.
Wallinheimo ja Kärnä kirjoittavatkin, että toisin kuin eräissä aiemmissa yhteyksissä on väitetty, Ruotsi ei ole laillistanut ainoastaan ns. "etäostoa" vaan myös etämyynnin.
Nyt kansanedustajat tiukkaavat hallitukselta vastausta muun muassa siihen, tekikö hallitus ratkaisun (ettei pienpanimoiden etämyyntimahdollisuutta edistetä) tämän kirjallisen kysymyksen perusteluissa mainitun STM:n vaikutusarvioinnin perusteella. ja jos teki, pitääkö hallitus saamaansa selvitystä totuudenmukaisena ja kaiken olennaisen sisältävänä?”
Kysymykset ovat vähintäänkin mielenkiintoisia vastauksesta puhumattakaan.