Suomen epäselvä linja alkoholin etämyyntiin komission syynissä EU-lakien takia – STM ei lupaa muutoksia: "Viranomaiset eivät säädä Suomen lakeja"

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) lähetti torstaina Euroopan komissiolle vastauksensa kysymyksiin alkoholin etämyynnistä. Vastauksessa ei suoraan luvata muutoksia Suomen alkoholilainsäädäntöön, vaan todetaan, että Suomen viranomaiset ovat valmiita jatkamaan vuoropuhelua komission kanssa.

–  Jatkamme mielellämme edellä mainittujen asioiden täydentämistä ja selventämistä siinä tarkoituksessa, että unionin oikeuden ja alkoholilainsäädännön tavoitteet voidaan toteuttaa hyväksyttävällä tavalla, ministeriö kirjoittaa.

Komissio oli pyytänyt lisätietoja Suomen alkoholilaista ja alkoholijuomien myynnin mahdollisista esteistä helmikuussa, koska se oli arvioinut, että Suomen nykyinen alkoholilaki ja sen soveltamistapa voivat olla EU:n lainsäädännön kannalta ongelmallisia.

Tietopyyntö keskittyi enintään 5,5 prosentin alkoholijuomiin.

Komission kiinnostus asiaan perustuu useisiin kanteluihin, joita Suomea vastaan on esitetty. Ongelmat liittyvät EU:n tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteisiin ja sähköistä kaupankäyntiä koskevaan direktiiviin.

Kysymys on siis käytännössä siitä, millä tavoin esimerkiksi toisessa EU-maassa toimiva alkoholijuomien verkkokauppa voisi myydä tuotteitaan suomalaisille kuluttajille.

Suomen alkoholilaki ei mainitse termejä verkkokauppa tai etämyynti. Käytännössä toisesta EU-maasta alkoholin myyminen suoraan kuluttajalle Suomeen ei onnistu helposti, koska myyjän tulee hakea lupa vähittäismyyntipaikan perustamiseen Suomeen

Valvira toivoo edelleen muutosta

Monimutkaisen tilanteesta tekee se, että Suomessa kohdellaan etämyyntiä ja etäostoja käytännössä eri tavoin. Komissiokin viittaa tietopyynnössään Valviran ohjeistukseen, joka neuvoo, millä tavoin kansalainen voi ostaa alkoholijuomia suoraan ulkomailta.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ohjeistuksessa painotetaan sitä, että myynnin on tapahduttava ulkomailla ja ostajan on suoritettava myös maksu suoraan ulkomaille.

Myyjä ei voi myöskään lähettää alkoholijuomia Suomeen edustajansa välityksellä, vaan myyjän on luovutettava alkoholijuomat ostajalle tai ostajan edustajalle, kuten kuljetusliikkeelle.

Valviran mukaan kuljetusliikkeen tulee olla myyjästä riippumaton yritys ja ostajan on maksettava kuljetusliikkeelle erikseen.

Valviran ohjeistus on jo alun perin vuodelta 2010. Valvira on aiemminkin todennut, että alkoholilainsäädäntöä tulisi selkeyttää, jotta viraston ohjeistuksesta voitaisiin luopua.

Komission tietopyyntöä varten Valvira antoi STM:lle huhtikuun alussa lausunnon, jonka STT on pyytänyt ministeriöstä nähtäväkseen.

–  Valvira toteaa edelleen kantanaan, että lainsäädäntöä tulisi selventää siten, että yksityishenkilöille laaditusta ohjeesta koskien alkoholin tilaamista ja maahantuontia voitaisiin luopua, Valviran lausunnossa kirjoitetaan.

STM:n vastauksessa komissiolle ei kuitenkaan tuoda tätä kantaa esiin. STM huomauttaa komissiolle, että viranomaiset eivät säädä lakeja Suomessa, ja että "Valvira ei määrittele alkoholilainsäädännön sisältöä".

Alkoholityöryhmän ehdotus jäi toteuttamatta

Alkoholin etämyynnin epäselvästä tilanteesta on keskusteltu Suomessa jo vuosia. Komissio tiedustelikin kirjeessään, onko Suomi toteuttamassa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän keväällä 2018 tekemiä ehdotuksia alkoholijuomien rajat ylittävän myynnin sääntelystä.

Työryhmä ehdotti, että mietojen alkoholijuomien verkkokaupan tulisi olla mahdollista kotimaisille ja ulkomaisille toimijoille. Jakelu tapahtuisi vähittäismyyntipaikoista, eli ei postitse tai kuljetusliikkeen kotiin kantamina.

Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että työryhmän ehdotusta ei tarvinnut toteuttaa, koska kaksi kuukautta ehdotuksen jälkeen korkein oikeus antoi kesällä 2018 ennakkoratkaisun, ettei Suomen alkoholilain vähittäismyyntilupajärjestelmä ole ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.

–  Työryhmän ehdotusta ei tarvinnut toteuttaa sillä perusteella, että Euroopan unionin tuomioistuin tai kansallinen tuomioistuin olisi pitänyt voimassa olevaa lainsäädäntöä unionin oikeuden vastaisena, ministeriön vastauksessa kirjoitetaan.

STM vetoaa valvonnan tärkeyteen

STM:n vastauksessa komissiolle korostetaan, että vähittäismyyntipaikan vaatimus Suomessa koskee yhdenvertaisesti niin suomalaisia kuin muihin EU-maihin sijoittuneita toimijoita.

–  Käytännön vaikutukset riippuvat siitä, onko Suomen ulkopuolelle sijoittautuneella valmistajalla tai myyjällä halua tai mahdollisuutta perustaa hyväksytty vähittäismyyntipaikka Suomeen, ministeriö kirjoittaa.

Alkoholilain mukaan alkoholijuomia saa luovuttaa kuluttajille vain hyväksytyissä myyntipaikoissa, jotta riittävän tehokas valvonta esimerkiksi myynti-ikärajojen noudattamisesta toteutuu.

Ministeriö toteaa, että jos alkoholijuomia luovutettaisiin esimerkiksi pakettiautomaatin kautta tai asiakkaan kotiovella, niin alkoholilaissa säädettyjä velvollisuuksia ei pystyttäisi valvomaan yhtä tehokkaasti.

Valvonnan tärkeyttä perustellaan kansanterveydellisillä ja yleistä järjestystä koskevilla syillä.

Helmikuisessa kirjeessään komissio myös totesi, että Suomessa ei ole järjestelmää, joka tunnustaisi muiden EU-maiden kansalliset vähittäismyyntiluvat.

STM ei ota tähän vastauksessaan erikseen kantaa, mutta toteaa, että komissiolla on oikeat tiedot Suomen alkoholilain säännöksistä, jotka koskevat enintään 5,5 prosentin alkoholijuomien vähittäismyyntiä.

STM: Alkolla ei ole "verkkokauppamonopolia"

Alkolla on verkkokauppa, jonka kautta voi tilata tuotteita Alkon myymälöihin tai luovutuspaikkoihin, joita on esimerkiksi paikkakunnilla, joissa ei ole Alkon myymälää. STM käy läpi vastauksessaan komissiolle myös sitä, millä perustein Alko ottaa valikoimiinsa tuotteita.

STM:n mukaan Alkolla ei ole "verkkokauppamonopolia", koska muutkin myyjät voisivat myydä enintään 5,5 prosentin alkoholijuomia samaan tapaan, kunhan luovutus tapahtuisi hyväksytyssä myyntipaikassa.