Ukrainan sodan aiheuttama tilanne on muistuttaa osin kylmää sotaa. Kahtiajako Venäjän ja lännen ja laajemminkin muun maailman välillä on jyrkkä.
Länsi on aseistanut Ukrainaa Venäjää vastaan ja asettanut raskaita talous- ja henkilöpakotteita.
– Muistuttaa Kylmän sodan jakolinjasta, toteaa Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma.
Erojakin kuitenkin on, hän huomauttaa.
Aunesluoman mukaan Venäjä asema ei ole nyt sama kuin Neuvostoliitolla aikanaan. Lisäksi nykyinen konflikti ei ole maailmanlaajuinen
– Talousvaikutukset ovat globaalit, mutta kuuma sota on edelleen Ukrainassa ja jännitteet ovat Euroopassa. Siinä on vielä pitkä matka Kylmään sotaan, hän sanoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Lue myös: Kiina tarjoutui välittäjäksi Ukrainan sotaan – ylistää "vuorenvarmaa ystävyyttä" Venäjän kanssa
Katso historiakatsaus Kylmästä sodasta:
2:32
Suomen tilanne "hyvin erilainen"
Eroavaisuus on suuri myös Suomen asemassa. Kylmän sodan aikana Suomi kuului Neuvostoliiton sotilaallisen etupiiriin ja itänaapurilla oli valtaa myös Suomen sisäpolitiikassa.
– Suomi ei voinut päättää kansainvälisistä sitoumuksistaan vapaasti. Tässä suhteessa nykytilanne on hyvin erilainen. Neuvostoliitto vaikutti Suomen sisäpolitiikkaan ja jopa sananvapauteen.
Ukrainan sota on myös herättänyt Suomessa ja Ruotsissa keskustelun mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Suomi on jo ilmoittanut tiivistävänsä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, ja Ruotsikin ainakin halukkuudesta siihen.
Loppujen lopuksi Yhdysvallat voi jopa hyötyä Ukrainan sodasta, sillä liittolaiset ovat keskeinen osa Yhdysvaltain valta-asemaa, sanoo Aunesluoma.
– Mutta pitkällä aikavälillä Yhdysvaltojen intressit ovat muualla kuin Euroopassa: Aasiassa, Kiinan tasapainottamisessa. Eivät he oikeasti haluaisi käyttää resursseja Euroopassa Venäjän patoamiseen, hän muistuttaa.