Viime vuoden lokakuussa Myanmarin länsiosassa hyökättiin kolmelle rajavalvontapisteelle. Hallituksen mukaan hyökkäyksissä sai surmansa muun muassa useita poliiseja.
Samana päivänä alue eristettiin, ihmisten liikkumista rajoitettiin ja humanitaaristen järjestöjen edustajien pääsy alueella estettiin. Kaikki viittasi siihen, että maan armeija aloitti alueella "puhdistusoperaation".
Näin kerrotaan YK:n tuoreessa raportissa tapahtumista, joiden myötä väkivaltaisuudet Myanmarin läntisessä Rakhinen osavaltiossa jälleen kiihtyivät.
Viime kuukausien aikana jopa tuhannen rohingya-muslimin on pelätty saaneen surmansa. Lähes 70 000 on paennut rajan yli Bangladeshiin ja arviolta 22 000 on paennut maan sisällä. Myös lukuisia rohingyoiden koteja on poltettu.
Useat kansainväliset järjestöt pitävät rohingya-muslimeita yhtenä maailman vainotuimmista vähemmistöistä.
Rohingya-muslimit
– Myanmarissa on yli 100 laillisesti tunnustettua etnistä vähemmistöä, joihin rohingyat eivät kuulu.
– Rohingya-muslimit on nähty Myanmarissa maassa Bangladeshista tulleina laittomina pakolaisina. Heiltä evättiin kansalaisuus vuonna 1962.
– Useiden ihmisoikeusjärjestöjen mukaan rohingyat ovat asuneet Myanmarin länsiosissa jo 1100-luvulta lähtien.
– Ensimmäiset levottomuudet muun väestön ja rohingyoiden välillä leimahtivat Rakhinen osavaltiossa jo vuonna 1977.
– Rakhinessa asuu arviolta 800 000 rohingya-muslimia.
– Rohingya-vähemmistöön kuuluvia ihmisiä asuu myös muun muassa Malesiassa ja Bangladeshissa.
– Sekä YK, Amnesty International että Human Rights Watch pitävät rohingya-muslimeja yhtenä maailman vainotuimmista vähemmistöistä.
YK:n raportin mukaan alueella on ollut meneillään etninen puhdistus. Järjestö on varoittanut, että Myanmarin toimet rohingya-muslimeita vastaan saattavat olla rikoksia ihmisyyttä vastaan.
Hallitus: Vastaamme vain hyökkäyksiin
Maan viranomaiset ovat kyseenalaistaneet väitteet ja hallituksen mukaan asevoimat ovat vain vastanneet rohingya-militanttien hyökkäyksiin.
Armeijan edustaja kertoi äskettäin, että armeija on keskeyttänyt operaationsa Rakhinessa. Tämän jälkeen satojen Bangladeshiin paenneiden rohingya-muslimien on kerrottu palanneen takaisin Myanmariin, mutta ei jäädäkseen, vaan hakeakseen perheensä Bangladeshiin.
Asiasta uutistoimisto AFP:lle kertoneen pakolaisleirin johtajan mukaan palanneita on jopa lähes tuhat. Suurin osa heistä on nuoria miehiä.
– He toivovat, että voivat tuovat perheensä Bangladeshiin, leirin johtaja Dudu Mia sanoi.
Bangladeshin rajaviranomaiset ovat vahvistaneet, että joitakin rohingya-muslimeita on poistunut maasta.
Rohingya-muslimit on nähty Myanmarissa Bangladeshista tulleina laittomina pakolaisina. Ensimmäiset levottomuudet muun väestön ja rohingyoiden välillä leimahtivat Rakhinen osavaltiossa jo vuonna 1977.
Rohingya-muslimeita on jopa työnnetty palaviin rakennuksiin
YK:n korkeimman ihmisoikeuselimen OHCHR:n helmikuun alussa julkaiseman raportin mukaan rohingya-muslimeita on tapettu viime kuukausina muun muassa ampumalla ja hakkaamalla. Raporttia varten haastateltiin reilut 220 rohingya-muslimia, jotka olivat paenneet Rakhinesta Bangladeshiin lokakuun alun jälkeen.
Haastateltujen mukaan satoja rohingya-muslimien taloja on poltettu. Joidenkin talojen asukkaiden kerrottiin ollen sisällä, kun tuli sytytettiin. Ihmisiä on silminnäkijöiden mukaan myös työnnetty sisään palaviin taloihin.
Kuolonuhrien joukossa on raportoitu olleen lapsia ja vauvoja. Raiskausten ja joukkoraiskausten kerrottiin myös olleen yleisiä. Pelkästään YK:n haastattelemista 101 naisesta 24 prosenttia kertoi tulleensa raiskatuksi. Kaksi raiskatuista oli lapsia.
Lukuisten ihmisten kerrottiin kadonneen. Haastatelluista 91 kertoi, että heidän perheenjäsenensä oli kadonnut.