Myanmarissa tapahtunut sotilasvallankaappaus on nostanut demokratian ja vallankaappaukset keskusteluun. Asiaa pohdittiin tänään Maailmanselittäjien kanssa Uutisaamussa.
Maanpuolustuskorkeakoulun dosentin Antti Parosen mukaan sotilasvallankaappauksessa on kyse siitä, että armeija tai valtion muu turvallisuuskoneisto katsoo, että heidän intressinsä on jollain tavalla uhattuna.
– Joko se on niin, että jotain lakia lähdetään muuttamaan poliittisen voiman toimesta, joka on taannut siihen asti asevoimille vakaan ja hyvän tulonlähteen.
Parosen mukaan vaihtoehtona voi olla myös, että keskenään kilpailevat turvalliskoneiston elementit kokevat, että toinen osapuoli pääsee liian voimakkaaksi suhteessa toiseen.
Helsingin yliopistonlehtori Risto Marjomaan kertoo monen maan pyrkineen pitkälle sillä, että valta näyttää olevan sotilaiden sijaan jollain muulla.
– Heillä on omaa vakaa käsitys siitä, että meidän maamme on vaarassa, se on uhattuna, se on hajoamassa ja meidän tehtävänä sotilaina on pitää se kasassa. Vallanpitäjät eivät saa tehdä sellaisia päätöksiä, jotka eivät sovi heille.
Myanmarissa osoitetaan mieltä kaduilla
Myanmarissa vallankaappauksen myötä sosiaalisesta mediaa on rajoitettu ihmiset osoittavat kaduilla mieltä sen verran, kuin on mahdollista.
MTV Uutisten erikoistoimittaja Mirja Kivimäen mukaan Myanmar on klassinen esimerkki lännen suhtautumisesta demokratiakäsitteeseen.
– Lännessä suhtaudutaan demokratiakäsitteeseen naiivisti. Kun sanotaan että on demokratia, oletetaan että se toimii kuin meillä.
Maailmanselittäjät pureutuivat tarkemmin myös Myanmarin tilanteeseen. Juttu jatkuu videon jälkeen:
10:09
Yliopistonlehtori Marjomaan mukaan 2000-luvulla vallankaappauksia ei enää nieletä helposti.
– Kyllä se on vähän muuttunut, se ei mene enää olankohautuksella.
Marjomaa muistuttaa, että maailmalla keskiluokka on lisääntynyt, joka voi selittää osiltaan myös rohkeutta ilmaista mielipiteitään.
– Keskiluokka on aina maailman vaarallisin luokka. Köyhillä on parempaankin tekemistä, kuin nousta kapinaan.
Voisiko Suomessa tapahtua vastaavaa?
Suomi kuuluu demokraattisten maiden kärkeen. Vertailun vuoksi esimerkiksi Yhdysvallat on luokiteltu demokratiaryhmään, jossa on joitakin vikoja.
Maailmanselittäjien keskustelussa nousee esiin vallan vaihtumiseen liittyvät asiat Yhdysvalloissa, kuten virkamieskoneiston vaihtuminen.
Maanpuolustuskorkeakoulun dosentin Parosen mukaan näin olisi vaikea kuvitella tapahtuvan pohjoismaisessa sivistysvaltiossa.
– Ikään kuin salaisen poliisin korkein virkamies vaihtuisi, kun valta vaihtuu. Tämä on selkeä esitys siitä, että vallanpitäjä haluaisi pitää vallan tässäkin asiassa. Kun meillä ei niin tapahdu, niin se on hyvä asia.
Yhdysvalloissa ruohonjuuridemokratian taso on vahva.
– Poliisipäälliköt, palopäälliköt valitaan vaaleilla. Itse haluaisin, että palopäälliköt ehkä tietäisivät tulipaloista jotain, mutta vaaleilla ne valitaan, Marjomaa veistelee.
Lue myös: Myanmarissa tuhannet ihmiset ovat toista päivää putkeen kokoontuneet vastustamaan sotilasvallankaappausta
Maailmanselittäjät eivät usko, että sotilasvallankaappaus olisi Suomessa mahdollista.
Marjomaan mukaan maailmassa voi sanoa olevan kahdenlaisia sotilasjärjestelmiä. Toiset ovat siirtomaa-ajalta periytyneitä, joissa armeija on puolisotilaallinen voima.
– Se ei ole ulkoista vihollista vastaan, vaan se on hallinnon puolesta. Paikalliset sotilaat irrotetaan kansasta tekemällä heistä oma eliittiryhmä. Tällaista asetelmaa ei ole Euroopassa.
– Jos joku kenraali keksisi vallankaappauksen tehdä, niin eivät sotilaat lähtisi siihen, koska he kokevat olevansa osa kansaa, eivät hallintoa.