Ensimmäisenä yhdysvaltalaisena Maan kiertänyt astronautti John Glenn menehtyi ohiolaisessa sairaalassa 95-vuotiaana. Glenn toimi myös pitkään demokraattien senaattorina kongressissa.
Helmikuun lopulla 1962 New Yorkin Broadway peittyi paperisilppuun ja torvisoittomusiikkiin. Ihmisjoukot hurrasivat teatterikadun reunoilla uutta kansallissankariaan.
Kyse ei ollut nuorekkaasta ja suositusta presidentistä John F. Kennedystä eikä suurkaupungin baseball-joukkueen Yankeesin pelaajista, vaan astronautista.
Aamuyöstä 20. helmikuuta 1962 John Glenn istui yksin Friendship 7 -avaruuskapselissaan Maan kiertoradalla. Kymmenen edeltävää nousua olivat jääneet syystä tai toisesta yrityksiksi.
Kansakunta pidätti henkeään
Yhdysvallat oli liimautunut radioidensa ja mustavalkotelevisioidensa ääreen.
Neuvostoliitto nimittäin oli jo ehtinyt lähettää kaksi kosmonauttia, Juri Gagarinin ja German Titovin, kiertämään Tellusta. Kommunistinen vihollinen johti kylmän sodan ase- ja avaruusvarustelua.
Missä olit silloin kun... -hetki oli päättyä kohtalokkaasti. Ensimmäisellä kierroksellaan Maan ympäri automaattihallinta petti. Nelikymppinen Glenn joutui ottamaan avaruuskapselin käsinohjaukseen. Toinen kierros, vielä kolmas kierros.
Kaikki ei ollut hyvin. Käsinohajus oli vasta alkua, että asiat saattavat mennä pieleen. Myöhemmin Glenn sanoi, että kaikki olisi ollut ohi nopeasti eikä hän olisi voinut tehdä vialle mitään.
Kuumuudelta suojaava kilpi irtoamassa
Kapseli syöksyy avaruudesta ilmakehään vauhdilla ja kuumentaa aluksen pinnan hehkuvaksi. Huolestuneen Glennin pienen ja ahtaan Friendship 7 -kapselin kuumuudelta suojaava kilpi oli löystynyt. Sen putoaminen kärventäisi astronautin hengiltä.
Suojakilpi pysyi tuetusti, ja Glenn laskeutui Atlanttiin Bahamasaarten lähelle. Hän oli pelastanut henkensä, ja myös kansakunnan maineen.
Mercury-projekti ei ollut vienyt yhdysvaltalaista lentäjään ensimmäisenä avaruuteen Maata kiertämään, mutta nyt kansakunta voi taas uskoa itseensä ja teknologiaansa.
Glennin kuvataan olleen ulkoisesti vaatimaton saavutuksestaan. Perhe oli kokenut suuren laman aiheuttaman puutteen.
Glenn vetosi 1960-luvun alun Americanaan
Glenn oli tyypillinen ohiolainen keskilännen pikkukaupungin kasvatti, joka menestyi koulussa ja tienasi taskurahoja tekemällä kovasti pikkuhommia. Hän sanoi myöhemmin kuuluisasta lennostaan, että kuka tahansa astronautti olisi voinut olla hänen sijassaan Friendship 7-kapselissa.
Se vetosi 1960-luvun yhdysvaltalaiseen työnteon, rehtiyden ja jumaluskoiseen itsekäsitykseen ja Americanaan.
Glenn oli ollut taistelulentäjä toisessa maailmansodassa ja Korean sodassa, ja sen jälkeen arvostettu merijalkaväen koelentäjä. (Hän lensi ensimmäisenä Yhdysvaltain rannikolta rannikolle keskimäärin ääntä nopeammin.)
Glenn oli ikäluokkaa, jota myöhemmin on kutsuttu nostalgisesti ja ylöspäin katsoen nimellä the Greatest Generation.
Avaruuteen vaikka kirjapinon alta
Vaatimaton ehkä, mutta erittäin kunnianhimoinen ja kilpailuhaluinen. Glenn oli lähtenyt mukaan avaruushallinto Nasan avaruusohjelmaan 1959.
New York Timesin mukaan hänen toisen maailmansodan lentäjäkollega kertoi, että päästäkseen ohjelmaan, kookas Glenn piti kirjapinoja päänsä päällä, jotta saisi mittaansa lyhenemään.
Lentonsa jälkeen Glenn halusi uudelleen avaruuteen. Hänet torjuttiin kerta kerran jälkeen. Yhdeksi syyksi arvioidaan, että presidentti John F. Kennedy ei halunnut ottaa riskiä kansallissankarin kohtalon kanssa.
Glenn siirtyi turhautuneena liike-elämään ja virvoitusjuomabisnekseen. Vuonna 1974 hänet valittiin senaattiin demokraattina. Glenn vaikutti Washingtonissa vuoteen 1999 asti.
Halusi koekaniiniksi avaruuskokeisiin
Glenniä pidettiin maltillisena, ja hänen sanotaan tulleen vielä vapaamielisemmäksi myöhempinä poliitikkovuosinaan. Glenn perehtyi puolustus- ja ydinaseriisuntakysymyksiin.
Hänen uutta etsivästä luonteestaan kertoo se, että senaattorina Glenn kuului myös ikääntymistä pohtivaan erityisvaliokuntaan. Sen jäsenenä hän tarjoutui itse koekaniiniksi mittauksiin siitä, miten painottomuus vaikuttaa niin luustoon, lihaksistoon kuin verenkierojärjestelmään.
Glenn pyrki myös demokraattien presidenttiehdokkaaksi 1984. Ehdokkuuden sai Walter Mondale, mutta presidentiksi valittiin Ronald Reagan.
Avaruuteen vielä 77-vuotiaana
1960-luvun avaruuslentohalut ja niiden torjuminen olivat jääneet kaivelemaan Glenniä. Muuten hän ei olisi vuonna 1988 ja 77-vuotiaana astellut avaruussukkula Discoveryyn ja viettänyt yhdeksän päivää avaruuslennolla. Glenniä myös arvosteltiin lennolle osallistumisesta.
Glenn kuoli 95-vuotiaana syöpäsairaalassa Ohiossa. Kuolinsyy ei ole vielä tiedossa. Glennille oli tehty toissa vuonna sydänoperaatio ja hän oli samoihin aikoihin saanut halvauskohtauksen.
"Oikeaa ainesta"
Presidentti Barack Obama kunnioitti edesmennyttä Glenniä sanomalla, että hänessä "oli aina sitä oikeaa ainesta" Obaman sanat oikeasta aineksesta ("right stuff") ei ollut sattumaa.
Kirjailija Tom Wolfe julkaisi vuonna 1979 kirjan The Right Stuff. Se kertoo Yhdysvaltojen sodan jälkeisestä pyrkimyksestä avaruuteen ja Mercury-projektista, siis myös Glennistä. The Right Stuff ja myös Glennin tarina siirtyi valkokankaalle 1983.
Glenn oli lentäjä. Hän halusi ja lensi vielä vanhoilla päivillään.