Tältä näyttää, kun lehmä käy pissalla vessassa – taidolla tärkeä merkitys myös ihmisille

Karjankasvatus on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista kasvihuonekaasujen lähteistä, ja erityisen paljon planeettaa kuormittaa lehmiin eli nautoihin keskittyvä tuotanto. Lehmien ruoansulatuksessa syntyy metaania, voimakasta kasvihuonekaasua, mutta ongelma koskee myös niiden virtsaa.

Lehmien virtsan sisältämä ammoniakki muuttuu maaperässä dityppioksidiksi, joka on vielä metaaniakin voimakkaampi kasvihuonekaasu. Lisäksi ammoniakki saastuttaa vesistöjä.

Lehmä virtsaa noin 10 litraa vuorokaudessa. Maailmassa on noin 1,5 miljardia lehmää, joten ongelma ei ole niin sanotusti vain tippa meressä.

Lehmät voi kuitenkin opettaa käymään tarpeillaan niille suunnitellussa vessassa, josta eritteet voi helposti kerätä ja käsitellä vähemmän planeettaa kuormittaviksi, Current Biology -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa.

Lue myös: WWF julkaisi uudet ilmastoystävälliset ruokasuositukset: Tällainen ruokavalio olisi paras sekä luonnon että ihmisten kannalta

Lehmät ymmärsivät nopeasti jutun juonen

Saksalaisella maatilalla toteutetussa kokeessa lehmiä opetettiin käyttämään niille tarkoitettua erikoisvessaa toistamiseen, palkitsemiseen ja rankaisemiseen perustuvalla opetusmenetelmällä.

Lehmät vietiin vessana toimivaan karsinaan ja ne palkittiin tilaan virtsaamisesta. Tämän jälkeen lehmät laitettiin vessan viereen ja eläimet saivat palkinnon, jos ne kävelivät käymälään virtsatakseen. Aitauksen ulkopuolelle virtsanneita lehmiä suihkutettiin kylmällä vedellä.

Osana koetta välimatkaa vessaan pidennettiin samalla kun palkitsemista ja rankaisemista jatkettiin. Kymmenen harjoituskerran jälkeen 11 lehmää 16:sta oppi käymään vessassa.

Lehmiä opettanut tutkija Lindsay Matthews kertoo Uuden-Seelannin yleisradioyhtiö RNZ:lle, että lehmät ymmärsivät nopeasti yhteyden toivotun käytöksen ja palkitsemisen välillä. Eläimet alkoivat keskimäärin 15–20 virtsaamiskerran aikana itse tehdä aloitteen vessaan menemisestä, mikä tarkoittaa, että ne kiinnittivät huomiota rakkonsa täyttymiseen.

– Kokeen loppuun mennessä kolme neljästä eläimestä teki vessaan kolme neljästä pissastaan, Matthews sanoo RNZ:lle.

Lehmät suoriutuivat siis tehtävästä yhtä hyvin kuin potalle opettelevat lapset.

Katso yllä olevalta videolta, miten lehmä käyttää vessaa.

Laajaan käyttöönottoon liittyy haasteita

Lehmien vessojen laajempaan käyttöönottoon liittyy kuitenkin haasteita. Esimerkiksi valtaosin ulkona laiduntavien lehmien opettaminen sisäsiistiksi voi olla vaikeaa. Käymälän käyttö esimerkiksi lypsämisen yhteydessä sekä ulos asennetut vessat voisivat olla yksi ratkaisu ongelmaan.

Miljoonien lehmien kouluttaminen on myös taloudellinen haaste. Tähän tutkijat ehdottavat ratkaisuksi automatisointia.

Vaikka kaikkea virtsaa ei pystyttäisi keräämään, on vähänkin parempi kuin ei mitään.  Jos edes 10–20 prosenttia lehmien virtsasta saataisiin talteen, siitä aiheutuvat kasvihuonepäästöt ja veden saastuminen vähenisivät tutkijoiden mukaan merkittävästi.

Virtsan määrän vähentäminen karjan elinalueella myös parantaa niiden hygieniaa ja hyvinvointia.

Lue myös: Ahdistaako ilmastonmuutos? 10 tekoa, joilla sinäkin voit vaikuttaa

Lue myös: Luulitko ostavasi kestävää suomalaismuotia? Raportti paljastaa tyhjiä lupauksia antaneet brändit – kärjessä isoja nimiä

Lähteet: BBC, RNZ, Current Biology, WWF