"Mainosmies" tuomittiin käräjillä elinkautiseen lähes 30 vuotta kateissa olleen Ilpo Härmäläisen ampumisesta – nyt hovioikeus punnitsee murhatuomion

Seitsemänkymppinen mies tuomittiin viime vuonna käräjäoikeudessa elinkautiseen lakimies Ilpo Härmäläisen murhasta. Hän vaatii hovioikeudessa murhasyytteen hylkäämistä.

33-vuotias Härmäläinen katosi Turussa elokuun 3. päivänä vuonna 1994. Hänen katoamisensa otettiin uudestaan aktiiviseen tutkintaan vuonna 2021, ja epäilty mies otettiin kiinni saman vuoden elokuussa.

Murhasyytteen käsittely alkoi Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa joulukuussa 2021, jolloin lakimiehen ruumista ei ollut vielä löydetty. Viime vuoden maaliskuussa juttu sai dramaattisen käänteen, kun poliisi kertoi löytäneensä ruumiin merenpohjasta Turun Airiston alueelta.

Lue myös: Ilpo Härmäläisen murhasta tuomittu mainosmies "erittäin pettynyt" – näin puolustus kommentoi elinkautista

Käräjäoikeuden mukaan motiivina oli estää uhria puhumasta poliisille

Syytetty Lasse Erik Lehto, 69, toimi lakimiehen katoamisen aikaan mainostoimistoyrittäjänä ja tunsi hänet. Käräjäoikeuden mukaan lakimies nousi katoamispäivänään puolenpäivän jälkeen Lehdon kyytiin. Sitten Lehto vei uhrin purjeveneelleen, ampui tämän ja upotti ruumiin mereen, tuomiossa sanottiin.

Käräjäoikeuden mukaan Lehdon motiivina oli, että hän pelkäsi lakimiehen kertovan poliisille laskutusjärjestelystä, jonka hän oli kehittänyt pelastaakseen mainostoimistonsa. Käräjäoikeus katsoi, että henkirikos oli erittäin tarkkaan suunniteltu ja harkittu.

– Lehdon teon motiivi on ollut pyrkiä kaikin käytettävissä ollein keinoin estämään epäonnistuneen factoring-laskutussuunnitelman paljastuminen ja pelastaa Lehdon yritys ajautumasta konkurssiin. Tämä olisi tarkoittanut hänen henkilökohtaisen taloutensa tuhoutumista sekä tärkeänä pitämiensä aineellisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen aseman menettämistä, käräjäoikeus kirjoitti tuomiossaan.

Laskutuskuvio johti joka tapauksessa poliisitutkintaan ja tuomioon Lehdolle ja toiselle miehelle. Tuomio tuli vuonna 1996 törkeästä petoksesta.

Puolustus: Motiivi puuttuu, tekoaikaa tai -paikkaakaan ei tiedetä

Hovivalituksessaan Lehto kiistää murhasyytteen samoilla perusteilla kuin käräjäoikeudessa. Hän sanoo, ettei hänellä ollut mitään motiivia surmata uhria ja että hän oli väitettyyn tekoaikaan asiakastapaamisessa Raisiossa. Lehdon mukaan hän ei tavannut lakimiestä ollenkaan katoamispäivänä.

Puolustuksen mukaan käräjäoikeus arvioi henkilötodistelua virheellisesti ja jätti osittain käsittelemättä ja kirjaamatta keskeisiä siinä esille tulleita seikkoja. Tämä koskee valituksen mukaan esimerkiksi Lehdon väitettyä motiivia.

– Näytön arvioinnin osalta keskeistä on, että kukaan ei kerro, eikä mikään asiakirja osoita, että (lakimies) olisi ollut menossa poliisin puheille, tai että (lakimies) olisi kokenut tulleensa erehdytetyksi factoring-rahoitukseen liittyen, valituksessa kirjoitetaan.

Valituksen mukaan myöskään lakimiehen surmaamispaikasta tai -ajankohdasta ei ole tarkempaa selvitystä, vaan ne perustuvat käräjäoikeuden päättelyyn, jota puolustus pitää virheellisenä. Tapahtuneella ei ollut silminnäkijöitä, ja uhrin luota löydetyt luodit olivat niin huonokuntoisia, ettei niitä pystytty yhdistämään Lehdon tapahtuma-aikaan omistamaan aseeseen.

Puolustus kyseenalaistaa myös syyttäjän näyttönä olevat telepaikannustiedot. Syyttäjän mukaan ne osoittavat, ettei Lehdon kertoma Raisiossa käymisestä voi pitää paikkaansa. Puolustus taasen katsoo, että näin ei ole.

Kenet uhri tapasi kahvilassa ennen katoamistaan?

Puolustus nostaa hovivalituksessaan esiin myös toisen mahdollisen epäillyn henkirikokseen. Yhden todistajan mukaan lakimies tapasi jonkun miehen kahvilassa ennen puoltapäivää katoamispäivänään.

Todistajan kuvaus miehestä ei käräjäoikeuden mukaan varsinaisesti sopinut Lehtoon, mutta koska kahvila sijaitsi samassa rakennuksessa Lehdon toimiston kanssa ja koska lakimies oli aiemmin kertonut vaimolleen tapaavansa Lehdon, käräjäoikeus piti varsin todennäköisenä, että silminnäkijän näkemä toinen mies oli Lehto.

Puolustuksen mukaan näin ei ollut ja silminnäkijän kertomus tukee sitä, että Lehto ei ollut se henkilö, jonka seurassa uhri oli.

– On mahdollista ja jopa todennäköistä, että (todistajan) kahvilassa näkemä mieshenkilö liittyy jollain tavoin (lakimiehen) katoamiseen ja henkirikokseen. Tämä tukisi myös sitä näkemystä, että (lakimies) on kertonut jostain syystä menevänsä tapaamaan mainosmiestä/ Lehtoa, vaikka näin ei ole ollutkaan, valituksessa sanotaan.

Puolustuksen mukaan sen esittämä vaihtoehtoinen tapahtumienkulku on olennaisilta osiltaan mahdollinen ja siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voida riittävällä varmuudella poissulkea, joten murhasyyte tulee hylätä.