Ilpo Härmäläisen murhasta syytetty pysyy vangittuna – syyttäjän mukaan kaikki näyttö puhuu miestä vastaan: "Hän on vain pyrkinyt sotkemaan tutkintaa"

Varsinais-Suomen käräjäoikeus käsitteli tänään viimeistä päivää 27 vuoden takaista murhatapausta. Syyttäjän mukaan turkulainen lakimies Ilpo Härmäläinen murhattiin elokuussa 1994. Tänään jutussa kuultiin osapuolten loppulausunnot. 

Turkulainen lakimies Ilpo Härmäläinen katosi elokuun 3. päivänä vuonna 1994. Viimeinen varma havainto hänestä tehtiin katoamispäivänä Turun keskustassa.

Katoamistapaus pysyi pitkään pimeänä. Härmäläinen julistettiin kuolleeksi omaisten pyynnöstä vuonna 2005. Ruumista ei ole kuitenkaan löydetty.

Viime vuoden elokuun lopussa käräjäoikeus vangitsi yllättäen Härmäläisen entisen liikekumppanin, nykyisin lähes 68-vuotiaan entisen mainostoimistoyrittäjän. Nyt miestä syytetään Härmäläisen murhasta. Hän kiistää syytteen.

MTV Uutiset seurasi paikan päällä Turussa oikeudenkäyntiä. 

Klo 14.35 Oikeudenkäynti on päättynyt. Tuomio jutussa annetaan 4. maaliskuuta kello 13. 

Klo 14.33 Käräjäoikeus määrää syytetyn edelleen pidettäväksi vangittuna. Oikeuden mukaan miestä on edelleen syytä epäillä todennäköisin syin Ilpo Härmäläisen murhasta ja vangitsemisen edellytykset ovat edelleen olemassa. Oikeuden mukaan lievemmät pakkokeinot eivät ole asiassa riittäviä.

Mies passitetaan takaisin Turun vankilaan. 

Puolustukselle oikeuden päätös on pettymys, koska syytetty oli toivonut pääsevänsä vapaaksi.

Syytetty vaatii päästä vapaaksi

Klo 14.10 Oikeus pohtii nyt hetken aikaa puolustuksen vaatimusta.

Klo 14.05 Syytetty mainosmies vaatii päästä vapaaksi tutkintavankeudesta. Jos käräjäoikeus katsoo, että asian harkintaan tarvitaan enemmän aikaa, niin syytetty vaatii, että käräjäoikeus vapauttaa hänet viimeistään päätösharkinnan yhteydessä, eli jo ennen tuomion antamista.

Puolustuksen mukaan ei ole enää olemassa todennäköisiä syitä epäillä syytettyä Härmäläisen murhasta.

Syyttäjän mukaan mies on edelleen pidettävä vangittuna.

Klo 13.48 Syyttäjän mukaan syytetyllä ei ole pitävää alibia Härmäläisen katoamispäivälle, mutta puolustus on eri mieltä. Puolustuksen mukaan syytetty oli katoamispäivänä Raisiossa eikä Turussa.

"Ei ole mahdollista tässä ajassa"

Klo 13.34 Oikeudenkäynti jatkuu ruokatauon jälkeen. Puolustus jatkaa loppupuheenvuoroaan.

Puolustuksen mukaan syytetty mies lähti Härmäläisen katoamispäivänä 3. elokuuta 1994 toimistoltaan Turun keskustasta noin kello 13. Hän olisi voinut olla poissa toimistolta maksimissaan tunnin. 

– Hänen olisi pitänyt tässä ajassa ehtiä siirtyä toimistosta autoon, hakea Härmäläinen, ajaa satamaan, mennä purjeveneelleen, surmata Härmäläinen, hävittää ruumis ja palata takaisin toimistolle, asianajaja Heikki Uotila luetteli.

Puolustuksen mukaan pelkkä ajoaika miehen toimistolta satamaan ja takaisin olisi noin 50 minuuttia.

– Syytetyllä olisi ollut noin 10 minuuttia aikaa tehdä syytteen teonkuvauksessa väitetyt toimet, eli nousta purjeveneeseen, ajaa vene ulos satamasta, surmata Härmäläinen, hävittää ruumis ja ajaa vene takaisin satamaan. Tämä ei yksinkertaisesti ole mahdollista väitetyssä ajassa.

– Miten hän olisi ylipäätään hävittänyt ruumiin? Siihen ei riitä pelkästään laidan yli veteen heittäminen. Surmaamistavasta tai ruumiin hävittämisestä ei ole mitään selvitystä, Uotila sanoi.

Puolustuksen mukaan kukaan ei ole myöskään nähnyt, että Härmäläinen olisi noussut syytetyn autoon eikä miehiä ole nähty yhdessä Turun Satavan satamassa.

Syytteen tueksi ei ole puolustuksen mukaan näytetty riittävää näyttöä ja syyte tulee hylätä. Päinvastoin, puolustuksen mukaan näyttö tulee sitä, että syytetty ei ole edes tavannut Härmäläistä tämän katoamispäivänä.

Klo 12.13 Oikeus pitää nyt tunnin lounastauon.

Katosiko lakimies omaehtoisesti?

Klo 11.41 Puolustuksen mukaan on myös mahdollista, että Ilpo Härmäläinen on kadonnut omaehtoisesti. Härmäläinen oli lakimies ja varatuomari ja katoamisensa aikaan elokuun alussa 1994 hän oli juuri perustanut oman yrityksensä.

Härmäläinen joutui tuolloin ottamaan lainaa noin 200 000 markkaa. Puolustusasianajaja Heikki Uotila toi esiin, että lakimiehen taloudellinen tilanne oli huono. 

Puolustus käy tarkkaan läpi Härmäläisen laskuja ja niiden maksamista.

Syytetty mies ei puolustuksen mukaan tuntenut Härmäläistä juuri lainkaan.

Syyttäjän mukaan syytetyn miehen motiivi murhata Härmäläinen oli taloudellinen. Puolustuksen mukaan se ei pidä paikkaansa.

– Syytetyn törkeän petosrikoksen ja murhan kytkeminen toisiinsa on väärin, koska asioilla ei ole kytköstä, asianajaja sanoi.

Ilpo Härmäläisen veli oli poliisikuulusteluissa arvellut veljensä olleen menossa poliisin puheille, jolloin syytetyn miehen törkeä petos olisi paljastunut virkavallalle. Tämä oli syyttäjän mukaan syytetyn motiivi murhata Härmäläinen.

– Mitään muuta näyttöä siitä, että Härmäläinen oli menossa poliisin puheille, ei ole kuin tämä veljen kertomus, Uotila huomautti.

Puolustus vetoaa pitkään aikaan

Klo 11.22 Nyt on syytetyn miehen puolustuksen loppulausunnon aika.

Asianajaja Heikki Uotila huomautti puheenvuoronsa aluksi, että erittäin oleellista on, että asiassa ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä syytetyn syyllisyydestä. Varteenotettava epäily arvioidaan vaihtoehtoisten tapahtumainkulkujen avulla

– Riittää, että vaihtoehtoinen tapahtumainkulku on mahdolllinen, sen ei tarvitse edes olla todennäköinen. Jos on mahdollista, että henkilö on syytön, häntä ei voida tuomita syylliseksi, Uotila huomautti.

Puolustuksen mukaan Härmäläisen katoamisjutun aivan erityinen piirre on, että kyse on 27 vuotta vanhasta tapauksesta. Vuonna 1995 asiaa tutkittiin tappona. Kaikki muut rikosnimikkeet kuin murha ovat jo vanhentuneet.

Puolustuksen mukaan oikeuden on otettava huomioon teosta kulunut aika ja se, millaisia vaikutuksia sillä on ihmisten muistiin ja muistikuviin. Ajan kuluminen kasvattaa muistivirheiden riskiä.

Ei olisi kadonnut omasta tahdostaan

Klo 11.02 Nyt on vuorossa asianomistajan eli Härmäläisen ex-vaimon loppulausunto. Vaimo ei ole itse paikalla oikeudessa, vaan hän seuraa istuntoa videoyhteyden välityksellä toiselta paikkakunnalta.

Avioparin yhteinen poika on paikalla oikeudessa. Poika oli vain parin kuukauden ikäinen, kun isä katosi.

Naisen asianajajan mukaan Ilpo Härmäläinen oli katoamisensa aikaan elokuussa vuonna 1994 hyväpalkkaisessa työssä ja hänellä oli hyvä ammatillinen tausta.

Härmäläinen oli ammatiltaan juristi. Hänen työpaikkansa ja perheasiansa olivat kunnossa eikä hän juurikaan käyttänyt alkoholia. Avioliitto oli onnellinen ja perheeseen oli juuri syntynyt erittäin toivottu lapsi.

– Ei ole todennäköistä, että tällainen henkilö katoaisi omasta tahdostaan. Asiassa ei ole myöskään mitään viitteitä siitä, että hän olisi halunnut kadota.

Asianomistajan asianajajan mukaan jutussa esitetyn näytön perusteella voidaan todeta, että Härmäläinen joutui surmatuksi. Vaihtoehtoiset tapahtumakulut eivät ole uskottavia.

– Syytetty mies oli viimeinen henkilö, joka tapasi Härmäläisen. Syytetyllä oli myös motiivi Härmäläisen surmaamiseen eikä hänellä ole alibia tekohetkelle. Asiassa ei ole esitetty mitään näyttöä siitä, että Härmäläinen olisi joutunut jonkun muun henkilön surmaamaksi.

"Hänellä oli motiivi ja tilaisuus surmaamiseen"

Klo 10.30 Syyttäjä Niina Merivirran mukaan Härmäläisen henkirikos oli murha, koska teko tehtiin suunnitelmallisella tavalla.

– Tämä on ollut murha, koska syytetty on suunnitellut teon. Hän on tehnyt henkirikoksen estääkseen yrityksensä konkurssin, maineensa menettämisen ja oman törkeän petoksensa paljastumisen. Hänellä on ollut Turun parhaalla paikalla hieno mainostoimisto, iso omakotitalo Naantalissa ja perhe. Hänellä on ollut paljon menetettävää. Ainoa keino torjua oma kiinnijäämisriski on ollut surmata Härmäläinen.

Syytetty oli myös isompi kuin Härmäläinen, joten hänellä oli fyysinen ylivoima.

Syyttäjä myönsi, että jutun näyttö koostuu pienistä palasista, mutta kaikkea näyttöä täytyy tarkastella rinnakkain.

– Syytetyllä on ollut aseita, pistooli ja jalkajousi. Hän on salannut jalkajousen olemassaolon, miksi ihmeessä? 

– Lisäksi syytetyllä on ollut vahva motiivi henkirikokseen. Hän on tehnyt suunnitelman. Hänellä on ollut tilaisuus ja mahdollisuus surmata Härmäläinen.

Syyttäjän mukaan syytetyn mainosmiehen oma kertomus on täydessä ristiriidassa muun näytön kanssa. Näyttö ei Merivirran mukaan viittaa kehenkään muuhun tekijään kuin nyt syytettynä olevaan mieheen.

– Syytetyn esittämä vaihtoehtoinen tapahtumakulku on täysin epäuskottava. Asiassa ei jää mitään järkevää ja varteenotettavaa epäilyä siitä, etteikö hän olisi tehnyt henkirikosta.

Merivirta toi esiin myös sen, että Suomessa on aiemminkin tuomittu ihmisiä murhasta, vaikka ruumis on jäänyt kateisiin. Hän nosti esiin Somerolla kadonneen varusmies Milla Arosen ja ruotsinturkkilaisen Volkan Ünsalin murhajutut. Kummassakaan tapauksessa ruumista ei ole löydetty.

Syyttäjä vaatii edelleen syytetyn miehen pitämistä vangittuna.

Syyttäjän mukaan suunniteltu teko

Klo 10.17 Härmäläisen jutussa yhtenä tutkijana oli poliisi, joka oli mukana myös Somerolla kadonneen ja murhan uhriksi joutuneen varusmies Milla Arosen tutkinnassa ja Volkan Ünsalin murhatutkinnassa.

Poliisia kuultiin myös todistajana Härmäläisen murhajutussa. Syyttäjän mukaan kyseinen poliisi kertoi, että syytetyllä mainosmiehellä oli suunnitelma Härmäläisen murhaamiseksi.

– Aluksi tekoa tutkittiin tappona, mutta myöhemmin rikosnimike muuttui murhaksi. Siihen on selvä syy, koska tämän päivän tiedoilla nähdään toimia, joita syytetty on tehnyt ennen henkirikosta, Merivirta sanoi.

Syyttäjän mukaan syytetty oli suunnitellut etukäteen Härmäläisen murhaa.

Merivirran mukaan syytetty murhasi Härmäläisen purjeveneessään Airistolla ja hävitti sen jälkeen ruumiin. Surmaamisen jälkeen mies palasi toimistolleen. 

"Syytetty on kova valehtelemaan"

Klo 10.07 Syyttäjä käy kertauksena läpi, mitä eri todistajat ovat oikeudenkäynnin aikana kertoneet ja millaista näyttöä syytetyn mainosmiehen syyllisyydestä jutussa on.

Syyttäjän mukaan yksi todistaja toi oikeudessa esiin, että syytetty on epäluotettava ihminen ja hän on valehdellut useista asioista. Mainosmies oli muun muassa kertonut vaimonsa kuolleen purjehdusonnettomuudessa, mutta se ei pidä paikkaansa.

– Hän on äärimmäisen taitava valehtelija ja manipuloija, syyttäjä luonnehti mainosmiestä.

Syytetty 68-vuotias mies kuuntelee syyttäjän loppulausuntoa rauhallisena omalla paikallaan, pää painuksissa.

Kieltäytyi valheenpaljastustestistä

Klo 9.44 Syytetylle ehdotettiin poliisitutkinnan aikana kahdesti valheenpaljastustestiä, mutta hän ei siihen suostunut.

– Tästä voidaan päätellä, että hän ei uskalla tähän testiin suostua, koska se paljastaisi hänen syyllisyytensä, syyttäjä sanoi loppulausunnossaan.

Kun syytetty otettiin kiinni viime elokuun 27. päivä, hänen puhelimensa oli suuren osan päivästä lentokonetilassa, eli siihen ei saanut yhteyttä. Syyttäjän mukaan mies yritti tällä toiminnallaan estää kiinniottoaan, koska hän tiesi poliisien olevan hänen perässään. Syytetty yritti siis peittää paikantumistaan puhelimen avulla.

Härmäläisen katoamisen jälkeen syytetyn yrityksen työntekijät kertoivat mainosmiehen luonteen muuttuneen. Hän oli tavallista vaisumpi ja vetäytyneempi.

– Totta kai se vaikuttaa mielialaan, kun tietää mitä on tehnyt, syyttäjä totesi.

"Vaimo oli heti varma, että mies on surmattu"

Klo 9.26 Syyttäjä Niina Merivirran mukaan syytetty teki tekaistuja laskuja Härmäläisen yrityksen nimissä. Syyttäjän mukaan mies halusi peitellä talousrikoksensa ja pelastaa liiketoimintansa. Tämä olisi ollut motiivi surmata Härmäläinen, joka aikoi mennä kertomaan tilanteesta poliisille. Syytetty halusi välttää törkeän petoksensa ilmitulon ja liiketoimintansa ajautumisen konkurssiin.

Syyttäjän mukaan syytetty purjehti lähes koko kesän 1994. Hän palasi purjehdusreissulta elokuun alussa 1994, vain kaksi päivää ennen Härmäläisen katoamista.

Esitutkinnassa on saatu syyttäjän mukaan näyttöä syytetyn liikkeistä Härmäläisen katoamisen aikaan. Mies itse on kertonut liikkeistään 3. elokuuta 1994 syyttäjän mukaan eri tavalla kuin mitä todisteet osoittavat.

Syyttäjän näkemys on, että mainosmies murhasi Härmäläisen purjeveneessään Airistolla ja hävitti sen jälkeen ruumiin.

Härmäläisellä ei ollut mitään syytä kadota itse. Hänelle oli juuri katoamista ennen syntynyt poika vaimonsa kanssa ja hän oli onnellinen perheenisä

– Ilpo oli kertonut vaimolleen menevänsä tapaamaan syytettyä miestä katoamispäivänä. Kaikki näyttö tukee vaimon kertomaa. Ainoastaan syytetyn oma kertomus on erilainen kuin muu näyttö. Vaimo on ollut heti varma, että hänen miehensä on surmattu. Kukaan muu ei voi olla tekijä kuin syytetty, syyttäjä Niina Merivirta sanoi.

– Kaikki muu näyttö puhuu syytetyn kertomusta vastaan.

Syytettyä kuultiin asiasta ensimmäisen kerran 12. elokuuta 1994. Hän ei ole puhunut tuolloin Härmäläisen katoamisesta.

– Olisi ollut loogista ja normaalia selvittää omat tekemisensä tuona päivänä. Hän on vain todennut, että 3. elokuuta 1994 oli normaali päivä. Sen sijaan hän maalaili kuulusteluissa, että Härmäläinen olisi lähtenyt ulkomaille. Syytetty on pyrkinyt vain sotkemaan tätä tutkintaa ja viemään sitä pois Airistolta, Merivirta sanoi.

Ruumista etsitään sukelluksilla

Klo 9.12 Istunto alkaa. Syytetty mainosmies saapui vankilasta paikalle. Ensimmäisenä kuullaan syyttäjän loppulausunto.

Syyttäjä kertoi heti istunnon aluksi, että jutussa aiotaan tehdä sukelluksia Turun Airistolla Härmäläisen ruumiin löytämiseksi. Sukelluskohteita oli alun perin peräti 700, mutta nyt määrää on saatu jonkin verran pienennettyä. Sukellusten ajankohdasta ei ollut oikeudessa puhetta.

Syytetty kiistää

Miehelle on kertynyt vuosien saatossa muun muassa talousrikostaustaa.

Joulukuun alussa hänelle luettiin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa syyte Härmäläisen murhasta. Syyttäjä vaatii miehelle elinkautista vankeusrangaistusta. Syytetty kiistää murhan.

Härmäläisen uskotaan lähteneen tapaamiseen tämän "mainosmiehen" kanssa 3. päivä elokuuta vuonna 1994. Mies on sanonut, ettei ole edes tavannut Härmäläistä katoamispäivänä.

Lue myös:

    Uusimmat