Mali kielsi uutisoinnin puolueista: Tiedossa ei ole, mitä kiellon rikkomisesta seuraa

Maan viestintäviranomainen määräsi lausunnossaan kaikki tiedotusvälineet lopettamaan poliittisten puolueiden sekä poliittisten järjestöjen toiminnasta uutisoimisen. Lausunnossa ei kuitenkaan kerrottu, mitä seurauksia kiellon rikkomisella olisi.

Oppositio on maassa suurelta osin vaiennettu sen jälkeen, kun sotilasjuntta kaappasi vallan ja syrjäytti vaaleilla valitun siviilipresidentti Ibrahim Boubacar Keitan vuonna 2020.

Tiedotusvälineitä koskevaa kieltoa kommentoitiin laajasti sosiaalisessa mediassa. Jo valmiiksi laajalti hiljennetyt puolueet tai niiden johtohahmot eivät tuoreeltaan juuri reagoineet uutiseen.

Maan pääministerinä vuosina 2014–2015 toiminut Moussa Mara vaati viranomaisia perumaan tiedotusvälineiden kiellon. Maran mukaan kielto on suuri askel taaksepäin, eikä se lupaa rauhallista tulevaisuutta.

Viranomaiset määräsivät keskiviikkona, että kaikki poliittinen toiminta on toistaiseksi keskeytettävä. Määräystä perusteltiin yleisen järjestyksen ylläpitämisellä.

YK:n ihmisoikeustoimisto ilmaisi viestipalvelu X:ssä olevansa huolissaan poliittisen toiminnan kiellosta ja vaati sen kumoamista.

Luvattuja vaaleja ei järjestetty

Länsi-Afrikan talousyhteisö Ecowas on painostanut Malia hallitsevaa sotilasjunttaa järjestämään vaalit ja luovuttamaan vallan takaisin siviileille viimeistään maaliskuun 26. päivään mennessä. Vaaleja ei kuitenkaan järjestetty, vaikka junttaa johtava Assimi Goita oli luvannut, että siviilihallintoon palattaisiin tänä vuonna.

Useat poliittiset puolueet ja muut kansalaisryhmät vaativat maaliskuun viimeisenä päivän julkaistussa harvinaisessa yhteislausunnossa nopeaa ja kattavaa vuoropuhelua, jotta presidentinvaalit voitaisiin järjestää mahdollisimman pian.

Malin turvallisuustilannetta on pahentanut myös humanitaarinen ja poliittinen kriisi.

Myös naapurivaltioissa Burkina Fasossa ja Nigerissä nähtiin sotilasvallankaappaukset vuosina 2022 ja 2023.