Juhannuksen tietämissä Norjasta kiirinyt hiihtouutinen leimaa Rukalta perjantaina alkavaa maailmancupin kilpailukautta enemmän kuin moni muu asia. Kaikkien aikojen menestynein arvokisahiihtäjä Marit Björgen ilmoitti odottavansa esikoistaan.
Björgen on ollut toistakymmentä vuotta maastohiihdon näkyvimpiä hahmoja. Hän avasi maailmancup-uransa 27. joulukuuta 1999 ja on sittemmin voittanut cupin kokonaiskilpailun neljä kertaa. Lokakuussa vauvauutisia kuului vielä Yhdysvaltain Kikkan Randallilta ja marraskuussa Aino-Kaisa Saariselta. Saarinen hiihtää viikonloppuna Rukalla, mutta Björgen ja Randall panostavat vasta ensi kauteen.
Suomen päävalmentaja Reijo Jylhä ennakoi, että huipulle tulee nyt tilaa uusille nimille Therese Johaugin ja Charlotte Kallan seuraksi.
– Tilanne lisää itseluottamusta. Sanotaan vaikka, että meillä Kristalla (Pärmäkoski) on nyt hyvä tatsi päällä, Jylhä sanoi.
Kokeilua harjoittelussa ja kisaamisessa
Pärmäkosken tavoin useimmat suomalaiset maajoukkuehiihtäjät ovat nostaneet harjoitusmääriään jopa sadalla tunnilla vuodessa. Harjoituskautta on myös venytetty, ja vasta tällä viikolla hiihtäjät ovat keventäneet ohjelmaansa ja alkaneet valmistautua kilpailuvauhtiin.
Arvokisojen välivuosi antoi saumaa uudistaa harjoittelua. Suomalaisilla oli Falunin keväisten MM-hiihtojen perusteella selvä tarve kiristää ruuvia, jotta mitalivauhti olisi haarukassa Lahden 2017 MM-kotikisoissa. Jylhän mukaan harjoittelua kertyy talvella kisojen lomassakin enemmän kuin aiemmin. Hiihtäjät myös rakentavat kilpailukauden omien tarpeidensa mukaan.
– Jokaisen kanssa on tehty yksilöllinen kilpailusuunnitelma. Suurin osa naisista urakoi, ja heillä tavoitteena on kokonaismaailmancup. Osa tähtää itselleen tärkeimpiin maailmancupin kisoihin.
– Jompaankumpaan tekniikkaan erikoistuneet voivat valita sen tekniikan kisoja, Jylhä kertoi ja arvioi, että jokainen pääsee kunnossa ollessaan hiihtämään maailmancupia.
Kisa kiristyy myös taustajoukoissa
Maailmancupissa kilpailu sekunneista käydään hiihtäjien kesken, mutta eväät kilpailuun rakentuvat usein välinepuolella. Huoltojoukkojen välinen kisa on yhtä ankara kuin hiihtäjien taistelu ladulla.
Suomella on huoltoryhmän ringissä 13 ihmistä. Jylhän mukaan määrä riittää, vaikka kaikki suksihuoltajat eivät ole mukana ihan joka kilpailussa. Huolto on vain yksi osa hiihdon taustaa, ja Suomen maajoukkue on ottanut käyttöön enemmän tieteellisistä osaamista kuin aiemmin. Joukkuetta testataan systemaattisemmin kuin moneen vuoteen, lääkäririnki tukee urheilijoita, ja psyykkiseen valmennukseen löytyy osaamista.
– Esimerkiksi fysiologit ovat enemmän valmennuksen ytimessä kuin missään muualla. He antavat leireillä suoraa palautetta urheilijoille, eivätkä vain testaa, Jylhä sanoi.
Eniten huomiota ulkomailla on saanut suomalaisten käyttämä lisähappi, jonka hyödyn norjalaiset ja ruotsalaiset ovat kiistäneet. Jylhän mukaan lisähappi on minimaalisen pieni osa harjoittelua, mutta sillä saa herätettyä huomiota.
– Kun marginaalit ovat pienet, pyrimme tekemään kaiken sataprosenttisen hyvin, Jylhä kertoi.