Marjon poika pahoinpideltiin keskellä päivää Kirkkonummella – väkivaltaiset nuorisoporukat herättävät pelkoa: "Monella on teräaseita mukana"

13-vuotias poika joutui heinäkuun lopussa väkivaltaisen nuorisoporukan hyökkäyksen kohteeksi keskellä päivää Kirkkonummella. Varsinaista syytä tekoon ei ollut. Alaikäisistä pojista koostuva joukko on herättänyt pelkoa laajemminkin Kirkkonummella. Poliisin mukaan vastaavanlaisia väkivaltaisesti käyttäytyviä nuorisoporukoita on ympäri Etelä-Suomea.

Marjon (nimi muutettu) 13-vuotias poika oli heinäkuun lopussa liikkeellä keskellä päivää kaverinsa kanssa Kirkkonummella, kun yhdeksän hengen poikaporukka hyökkäsi heidän kimppuunsa. Teko tapahtui keskustassa, aseman läheisyydessä.

– Yhdeksän poikaa hyökkäsi poikani ja hänen kaverinsa kimppuun. Kaksi pojista piti kaveria kiinni ja seitsemän muuta potki, hakkasi ja löi minun poikaani, Marjo kertoo.

Poikaa lyötiin nyrkillä naamaan, häntä potkaistiin polvella nenään ja jalalla takaraivoon. Hänet kaadettiin maahan ja joku hyppäsi pojan päälle.

Teko oli raju ja kesti joitakin minuutteja.

– Kun kauempana ollut vanhempi nainen huusi pojille, että mitä siellä tapahtuu, tekijät lähtivät karkuun. Poikani ja hänen kaverinsa hakivat läheisestä kioskista apua ja soittivat minulle, äiti kertoo.

Kovia iskuja päähän

Marjo vei poikansa ensin terveysasemalle, mistä heidät lähetettiin Espooseen Jorvin sairaalaan.

– Poikamme sai todella kovia iskuja pään alueelle ja aivotärähdyksen. Lääkäri sanoi, että siinä olisi voinut käydä todella pahasti, Marjo kertoo.

Perhe teki asiasta poliisille rikosilmoituksen ja otti myös yhteyttä kriisipäivystykseen. Kaikki tekijät ovat kuitenkin vasta 12-14-vuotiaita, joten he eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa.

Poliisi tutkii silti tapausta.

– Kun alle 15-vuotias syyllistyy rikolliseen tekoon, poliisi tutkii tiettyjä seikkoja: onko osallisina yli 15-vuotiaita, onko korvausvastuuta, onko vahinkoja syntynyt. Lastensuojelu tulee myös mukaan asiaan ja pyrkii jonkun verran vaikuttamaan tilanteeseen, Länsi-Uudenmaan ennaltaehkäisevän työn komisario Hannu Väänänen kertoo.

Pienet pojat käyttäytyvät uhkaavasti

Kirkkonummella paikalliset ovat huolissaan väkivaltaisesti käyttäytyvän nuorisoporukan toiminnasta.

– Täällä on noin vuoden ajan rakentunut kuvio, jossa hyvin pienet pojat ikään kuin jengistyy ja väkivaltaistuu. Kyse on 5-8-luokkalaisista pojista, jotka kulkevat noin kymmenen nuoren joukkiona keskustassa. Heidän käyttäytymisensä on hyvin uhkaavaa, väkivaltaista ja muita nuoria nöyryyttävää, vihreiden kunnanvaltuutettu Krista Petäjäjärvi kertoo.

Petäjäjärvi on kuullut nuorten syyllistyneen pahoinpitelyihin, uhkailuihin ja muiden lasten nöyryyttämiseen. Hän tietää itsekin monia uhreista.

Uhreilta on myös viety tavaroita väkivalloin. Osa uhkailuista on tapahtunut sosiaalisessa mediassa, missä on levitetty videoita teoista.

– Tämä väkivallan ilmapiiri huolestuttaa monia vanhempia. Lapset eivät uskalla puhua asiasta, ja moni heistä on kokenut jäävänsä yksin pelkojensa kanssa.

Asiasta on vaiettu liikaa

Petäjäjärvi on pettynyt siihen, miten vähän huolestuttavasta ilmiöstä puhutaan paikkakunnalla.

– Kirkkonummi on koettu aina turvalliseksi paikaksi lapsiperheille, mutta nyt kun täällä on alkanut ilmetä levottomuutta, me emme ole yhteisönä osanneet puhua asiasta. Se on jäänyt pinnan alle ja samalla tapahtuu koko ajan lisää.

Kunnanvaltuutettuna ja äitinä Petäjäjärvi toivoo, että asiaan puututaan niin päätöksenteossa, kouluissa, lastensuojelussa kuin kunnassa laajemminkin.

– Tilanteet ovat oikeasti vakavia. Meidän on pystyttävä puuttumaan lasten väkivaltaisuuteen, hän sanoo.

Ongelmia muuallakin

Poliisin mukaan ongelma ei rajoitu pelkästään Kirkkonummelle. Yhä nuorempien lasten väkivaltainen käytös ja nuorisoporukoiden rikolliset teot ovat lisääntyneet ympäri Etelä-Suomea.

Teot pitävät sisällään pahoinpitelyjä, lyömistä, potkimista, nöyryyttäviä tekoja, laittomia uhkauksia, toisten nolaamista, painostamista ja pakottamista erilaisiin asioihin.

– Suurin osa nuorista voi hyvin, mutta meillä on pieni joukko nuoria, jotka voivat pahoin ja syrjäytyvät. Meillä on ilmiöitä, että nuorisoporukassa sattumanvaraisesti valitaan joku uhri, jolla on vaikka kallis vaate ja se ryöstetään. Sitten on tapauksia, joissa järjestetään tappelu, se videoidaan ja levitetään somessa. Lisäksi on ollut tapauksia, joissa halutaan jollain tavalla kostaa, Väänänen luettelee.

Huolestuttavaa on, että väkivaltaisissa ja uhkaavissa teoissa on mukana usein hyvinkin nuoria lapsia. On myös havaittu, että yli 15-vuotiaat värväävät nuorempia rikollisiin tekoihin, koska nämä eivät joudu niistä vastuuseen.

– Jopa 12-14-vuotiaita lapsia on mukana tällaisessa toiminnassa. Huolestuttavaa on, että lapset saattavat yhä nuorempina syyllistyä yhä useampiin rikollisiin tekoihin. Esimerkiksi varkauksia ja ryöstöjä saatetaan tehdä sellaisella vauhdilla, että viranomaisten on vaikea päästä väliin. Poliisilla tai oikeuslaitoksella ei ole oikein keinoja puuttua näihin alle 15-vuotiaiden tekoihin, Väänänen sanoo.

Teräaseita kannetaan mukana

Erityisen pelottavaa on, että teräaseiden kantaminen on entistä yleisempää jopa alakouluikäisten lasten keskuudessa. Tämä on havaittu esimerkiksi nuoria kaduilla ja julkisissa tiloissa tapaavien keskuudessa.

– Nuorten teräaseet ovat olleet aika pitkään huolestuttava ilmiö. Niitä on aika monella mukana, jopa alakouluikäisillä. Lapset perustelevat teräaseen kantamista sillä, että se tuo heille turvaa, Espoon kaupungin jalkautuva etsivän nuorisotyön tekijä Ville Sirviö kertoo.

Poliisi on myös tietoinen teräaseiden yleisyydestä.

– Niitä tavataan koko ajan ja meille tulee niistä ilmoituksia myös kouluilta ja harrastusporukoista. Ne ovat astaloita, jotka ovat tarkoitettuja nimenomaan toisten vahingoittamiseen: käyriä veitsiä, viidakkoveitsiä, pistimiä, teräaseita, Väänänen luettelee.

Videoituja tekoja jaetaan somessa

Nuorten teoissa erittäin tavanomaista on, että tekoja myös kuvataan.

– Monen teon motiivi on se, että saadaan kuvattua materiaalia, jota voidaan levittää somessa ja saadaan seuraajia itselle.

Poliisi on yrittänyt yhteistyössä muiden viranomaisten ja tahojen kanssa selvittää, mistä kumpuaa nuorten halu nöyryyttää muita. Ilmeisesti kyse on hyväksynnän ja kunnioituksen hakemisesta.

– Nuoret ja lapset kokevat jossain määrin rikollisen elämän gloriana ja he kuvittelevat saavuttavansa sellaisella käytöksellä mainetta. Toisen nolaaminen tai väkivallan käyttäminen nostaa jotenkin omaa statusta porukassa, Väänänen kuvailee.

Poliisi toivoo, että kaikki aikuiset ottaisivat vastuuta siitä, että lapsille kerrotaan miten väärässä he näiden ajatustensa kanssa ovat. Sosiaalisessa mediassa kiertävät kuvat ja tarinat voivat luoda täysin valheellista kuvaa nuorille.

Poliisissa ja lastensuojelussa on myös havaittu, että nuorten empatiakyky on vähentynyt eivätkä he tunnu ymmärtävän, miten vakavia seurauksia väkivallalla voi olla.

– Nuoret eivät välttämättä tiedä ja ymmärrä, mitä se aiheuttaa kun lyö toista tai hyppii toisen päällä. Yllättävän monessa tapauksessa on ollut kymmeniä nuoria, jotka seuraavat vierestä ja kuvaavat, kun toiset tekevät pahuuksia. Eikö siinäkään vaiheessa ymmärretä, että sattuu ja pahasti? Väänänen ihmettelee.

Pahat pelkotilat jäivät

Marjon pojalle jäi heinäkuisesta hyökkäyksestä pahoja pelkotiloja. Somessa poikaa uhkailtiin vielä teon jälkeenkin ja hänelle lähettiin ivallisia viestejä tapahtuneesta.

Nyt poikaa pelottaa liikkua yksin eikä hän uskalla mennä tapaamaan kavereitaan keskustaan.

Samalla tavalla kävi myös Niinan (nimi muutettu) 12-vuotiaalle pojalle, joka joutui mukaan välikohtaukseen noin vuosi sitten Kirkkonummella. Poika joutui seuraamaan vierestä, kun nuorisoporukka hyökkäsi hänen kavereidensa kimppuun.

– Minun poikani pääsi kauemmas karkuun tilanteesta, mutta hänen ystäviään lyötiin, potkittiin ja alistettiin. Se oli pelottava ja raaka tilanne.

Niinan pojalle jäi vakavia pelkoja tapahtuneesta, jotka eivät ole vieläkään helpottaneet.

– Hänelle on jäänyt suuri avuttomuus ja pelkotila. Hän saa yhä vahvoja fyysisiä paniikkireaktioita ja on vähän syrjäytynyt tapahtuneen takia. Poikani valehtelee kavereilleen, ettei hän pääse ulos, koska hän ei uskalla lähteä.

Niina toivoo sydämensä pohjasta, että vanhemmat yhdessä puuttuisivat asiaan.

– Olemme kirjoitelleet muiden paikkakuntalaisten vanhempien kanssa asiasta, mutta mistään ei oikein saa apua. Tuntuu, että missään ei ole oikein osaamista, kuinka tämä asia kohdataan ja hoidetaan. Mutta näinkään tilanne ei voi jatkua.

Lue myös:

    Uusimmat