Marko Äijö astuu tulevana kesänä sivuun Salattujen elämien vastaavan tuottajan pestistä ja kääntää katseensa kohti keikkalavoja.
Salatut elämät -sarjan tammikuussa pidetyssä lehdistötilaisuudessa ilmoitettiin, että sarjan vastaavan tuottajan pestiä jo vuosien ajan hallussaan pidellyt Marko Äijö astuu tulevana kesänä sivuun tehtävistään. Salkkareiden vastaavan tuottajan saappaisiin hyppää Äijön jälkeen Seija-Liisa Eskola.
Äijö muistaa kirkkaasti ajan, jolloin Salkkareita alettiin esittää televisiossa. Tuolloin hän työskenteli itse vielä elokuva-alalla.
– Olin tosi viehättynyt siitä, voisin käyttää sanaa röyhkeydestä, millä moista draamasarjaa alettiin Suomessa tuottaa, hän kertoo MTV Uutisille.
Äijön mukaan tuohon aikaan jopa elokuvakoulussa opetettiin, että kunnon draamaa voi tehdä korkeintaan kaksi minuuttia päivässä. Kun Salkkareita sitten ruvettiin tekemään, alkoi Äijön mukaan koko ala kähistä siitä, ettei sarjasta tule mitään.
– "Ei tuollaista voi tehdä, siitä ei tule mitään, ei tuollaisella tahdilla voi tehdä mitään…". Niin sitä vain alkoi tulemaan, ja aika nopeasti Salkkareista tuli kansallinen ilmiö, hän toteaa.
Lue myös: Salkkareiden vastaava tuottaja Marko Äijö vaihtaa maisemaa: "Tämä on ollut ihan helvetin kivaa"
Vuonna 2002 Äijö oli täysin kypsä elokuva-alan projektikohtaisiin hommiin, joiden parissa hän oli työskennellyt viime vuodet. Vielä kypsempi hän oli siihen, että jokaisen projektin valmistuttua tulevaisuus ja pää olivat tyhjää täynnä.
Samoihin aikoihin Äijölle tarjottiin Salattujen elämien nyttemmin kuopattua taiteellisen tuottajan pestiä. Hän päätti tarttua tarjoukseen.
– Käytännössähän se ei ollut sen taiteellisempi, kuin että se oli sisällöstä vastaava tuottaja, jonka pelikavereita eivät ole raha, taulukot, hallinto, eivätkä kansainväliset sopimukset, vaan nimenomaan käsikirjoittajat, ohjaajat, näyttelijät, siis kaikki tekijät, hän avaa.
Äijö piti pestistään sekä Salatut elämät -sarjasta kovasti, ja viihtyi Salkkareiden taiteellisena tuottajana yhtäjaksoisesti vuoteen 2008 saakka, kunnes hän siirtyi pariksi vuodeksi Kotikatu-sarjan vastaavaksi tuottajaksi.
– Aiheutin siellä paljon pahennusta ja sarjan sen aikaiset isoimmat lööpit, mutta saimme sarjalle myöskin lisää katselua, hän sanoo.
Parin vuoden Kotikatu-piipahduksen jälkeen Äijö sai puhelun FremantleMedian silloiselta toimitusjohtajalta Marika Makaroffilta, joka tarjosi hänelle mahdollisuutta palata takaisin Salkkareiden tuotantoon.
– Vastasin hänelle, että tulin jo eilen, ja siitä lähtien olen ollut täällä, Äijö toteaa.
Äijön palatessa takaisin Salkkareihin hänen työtehtävänkuvansa pysyi käytännössä samana kuin ennenkin, mutta nimike vaihtui vastaavaksi tuottajaksi. Myöhemmin tehtävän nimeksi vaihtui Head of Daily Drama ja sen jälkeen showrunner.
Onnettomuus, jonka jälkimaininkeja seurasi lineaariajassa 1,3 miljoonaa katsojaa
Sinä aikana, kun Äijö on työskennellyt Salkkareiden parissa, on sarjassa keretty nähdä monia kohauttaneita juonenkäänteitä aina ampumavälikohtauksista helikopterionnettomuuteen.
Äijön mukaan sarjan tekijät saivat ennennäkemättömän palauteryöpyn silloin, kun Kalle Laitela suuteli sarjassa ensikertaa miehen kanssa.
– Se oli jotain tyrmistyttävää. Maikkarin faksista loppui paperi, kun haukkuja tuli niin paljon, hän muistelee.
Kalle Laitelan suutelointi miehen kanssa ei kuitenkaan ole Äijön mukaan sarjan historian kohauttanein kohtaus. Ykköspaikalle nimittäin nousee vuonna 2005 esitetty Salkkarit-kohtaus, jossa Kentsu Ojala jäi raitiovaunun alle. Äijö muistaa, että Kentsun "onnettomuuspaikalle" tuotiin muun muassa kynttilöitä, kukkia ja muita muistoesineitä.
– Se muistaakseni uutisointiin useammassakin isossa mediassa, että nyt on tapahtunut kauheita, Äijö muistelee.
Onnettomuuden jälkeen Kentsu oli Salkkareissa pitkään elämän ja kuoleman rajamailla. Äijön mukaan sarjan historian katsotuin jakso on edelleen se, jossa rajatilassa oleva Kentsu tapaa kuolleen sisarensa.
– Se oli aika veret seisauttava ja vaikuttava jakso. Se oli vielä lineaariaikaa ja keräsi muistaakseni yli 1,3 miljoonaa katsojaa, hän sanoo.
Äijö mainitsee katsojien kannalta merkittävänä kohtauksena myös sen, jossa Seppo Taalasmaa yritti hirttäytyä.
– Ja miten ollakaan, että se sattui tapahtumaan vielä pääsiäisenä, kun silloin oli pitkät pyhät ja paljon aikaa kauhistella. Se oli tosi iso juttu, josta tuli aikamoistakin palautetta, hän muistelee.
Vuonna 2012 esitetyssä jaksossa Seppo päätyi järkyttävään ratkaisuun.
Lue myös: Ensiesitys: Muistatko Salkkareiden Skäbän? Rosoinen musiikkivideo julki
Vaikka monet sarjan kohtaukset ovat olleet katsojille merkittäviä ja kohauttaneita, ovat ne työryhmälle lähtökohtaisesti peruskauraa, kohtauksia muiden joukossa. Tästä syystä on Äijön mukaan tärkeää, että kaikki ne ammattilaiset, jotka ovat millään tavalla vastuussa sarjan sisällöstä muistavat, että se, mikä saattaa olla työryhmälle itsestään selvää, ei välttämättä ole sitä katsojalle.
"Tämä on jatkunut 24 vuotta pysähtymättä"
Pohtiessaan Salatut elämät -uransa aikana tapahtunutta asiaa, josta Äijö on kaikkein ylpein, hän palaa milleniumin alussa kuultuihin kähinöihin. Niihin, joiden mukaan Salkkareiden kaltaista sarjaa ei voida tehdä niin kovalla vauhdilla.
– Kyllä voi. Me olemme tuottaneet yli 4500 jaksoa valmiiksi, yhtään ei ole jätetty tekemättä eikä yhtään jaksoa ole jäänyt välistä. Tämä organisaatio on ihan uskomattoman toimiva, vaikea verrata mihinkään, hän sanoo.
– Meillä on maanantaiaamuna aina tyhjä paperi edessä. Meillä on studio tyhjänä maanantaiaamuna, ja sitten me sytytämme valot ja rupeamme tekemään. Teemme joka viikko 120 kohtausta, ja tämä on jatkunut 24 vuotta pysähtymättä.
Salkkarit-tähdet tammikuussa 2023.
Katse kohti rokkikeikkoja
Äijö kertoo, että ajatus astua sivuun vastaavan tuottajan tehtävistä nousi hänen mieleensä pikkuhiljaa. Hän on pyörittänyt isoja tv-ohjelmia, eli Salkkareita, Rantabaaria ja Kotikatua yhteensä 22 vuoden ajan. Salkkareiden ja Rantabaarin parissa Äijö on toisinaan työskennellyt jopa samanaikaisesti.
– Kun en ole vielä ihan hapantunut enkä ruostunut ja minun on mahdollista vielä tehdä jotain muuta, niin nyt on se hetki ja aika, hän sanoo.
Äijö kertoo ottaneensa asian puheeksi kollegoidensa kanssa ensimmäisen kerran jo pari vuotta sitten. Näin ollen miehen ilmoitus astua sivuun vastaavan tuottajan tehtävistä ei tullut työtovereille yllätyksenä.
– Tämä siirtymä on suunniteltu ja rakennettu hissuksiin. Seuraajani Seija-Liisa Eskola tuli jo nyt töihin ja minähän lopetan vasta kesällä, eli meillä on tällainen hyvä TET-vaihe Seija-Liisan kanssa. Minä teen hommiani edelleen ja hän seuraa siinä sivussa, kommentoi ja tarttuu pikkuhiljaa niihin, jotka minulla ehkä jo vähän falskaavat, hän kertoo.
Karistettuaan Pihlajakadun tomut kengistään Äijö suuntaa kohti keikkalavoja. Keikkaillessaan hänestä tulee Salkkareistakin tuttu rokkikukko Skäbä.
– Ensimmäiset biisit on julkaistu ja lisää on parhaillaan masteroinnissa, eli rupean rokkihommiin. Niistä minä alun alkaen kummallisten mutkien kautta päädyin elokuvakouluun ja voisin ajatella, että jos jotkut asiat olisivat menneet silloin parikymppisenä toisin, niin olisin ehkä jatkanut siellä rokkihommissa. Nyt minä sitten menen sinne, ja ihan hirveän iloisin mielin, hän nyökkää.
Skäbä on tuttu myös Salkkareista.