Shakki on aiemmin nähty eräänlaisena nörttien harrastuksena – monimutkaisena, miehisenä ja kenties tunkkaisenakin pelinä. Totuus on aivan toinen, kertoo Suomen Shakkiliiton toiminnanjohtaja Marko Tauriainen.
Isä opetti siirrot Markon ollessa 5–6-vuotias. Sitten Marko olikin eräällä tavalla mennyttä miestä; kilpaura shakissa alkoi 13-vuotiaana, ja nyt Marko Tauriainen, 45, on Suomen Shakkiliiton toiminnanjohtaja.
– Monesti ajatellaan, että shakki on laskemista: lasketaan siirtoja ja vaihtoehtoja, kysytään "laskitko seitsemän siirron päähän". Kyllä, on asemia, joissa varmasti pystyy näin laskemaan, mutta shakissa niitä mahdollisia asemia on niin jäätävä määrä, ettei pelaaminen ole mahdollista pelkästään laskemalla, hän kuvailee puhelimitse.
Marko Tauriainen
Nykyisin Marko pelaa lähinnä tietokoneella, vaikka kotoa löytyy myös shakkilautoja – digilautakin, joka on tavallisen shakkilaudan oloinen, mutta välittää siirrot verkkoon.
– Ei shakin harrastaminen tai edes aloittaminen ole monimutkaista tai vaikeaa. Ei tarvita kuin lauta ja nappulat, ja siitä alkaa siirtelemään. Shakin perusteet ovat helpot ja nopeasti opittavissa. Pelaamalla oppii paljon, Marko vinkkaa.
Lue myös: Mies osti shakkinappulan vitosella vuonna 1964 – olikin miljoonan arvoinen harvinaisuus
"Kyllähän se mielikuva shakista varmasti vähän tunkkainen on ollut"
Shakki, toisinaan myös šakki, on strateginen lautapeli, jossa kaksi pelaajaa siirtää vuorotellen omia nappuloitaan mustavalkoisella ruutulaudalla. Kummallakin on käytössään 16 nappulaa; tarkoituksena on päihittää vastapuoli asettamalla vastustajan tärkein nappula, kuningas, hyökkäyksen kohteeksi niin, ettei vastustaja kykene torjumaan hyökkäystä.
Peli tosin voi päättyä myös vaikkapa luovutukseen tai tasapeliin.
Kuva Musta Kuningatar -sarjasta.
Shakki on myös vuoden 2020 yllättävä nousija. Netflixin yhdysvaltalainen minisarja Musta kuningatar, engl. The Queen's Gambit, julkaistiin loppuvuonna 2020. Se nousi supersuosioon ja kertoo, kyllä, shakista. Mutta miten lautapelistä tehdään draamaa?
– Kyllähän se mielikuva shakista varmasti vähän tunkkainen on ollut, Marko naurahtaa.
Sarja on nyt Netflixin katsotuin käsikirjoitettu sarja, jossa on ennalta määrätty määrä jaksoja. Ensimmäisen 28 päivän aikana Mustaa kuningatarta katsoi 62 miljoonaa tilinomistajaa. Netflixin tilastoon tosin pääsi mukaan jo kahden minuutin katsomisella, huomautta Variety.
Lue myös: Tämä on nyt YouTuben kaikkien aikojen katsotuin video – oletko sinä jo nähnyt?
Sarjaa yritettiin tehdä vuosikymmenten ajan
Tie menestykseen oli pitkä. Jotakin shakin luomista mielikuvista kertonee se, että minisarjan luoja Scott Frank yritti saada Walter Tevisin romaaniin perustuvaa sarjaa valkokankaalle noin 30 vuoden ajan ennen kuin lopulta onnistui.
– Mielikuva shakista on kenties ollut sellainen, että vanhat miehet pelaavat jossakin puistossa, ja heillä on hämähäkinseitit kainaloissa, kun tuntikausia istutaan laudan ääressä, Marko naurahtaa.
Shakki on nähty eräänlaisena nörttien harrastuksena – monimutkaisena, miehisenä ja kenties tylsänäkin. Totuus on tästä kaukana.
Miehet pelaavat shakkia New Yorkissa, 2007
– On nuoria ja vanhoja pelaajia, miehiä, naisiakin, toki liian vähän. Sitä työtä teemme edelleen, että saisimme naisia enemmän mukaan shakkiin. Shakkihan sopii sokeillekin, ja on myös kuurosokeita, jotka pelaavat. Se sopii ihan kirjaimellisesti kaikille.
"Kyllä tämä tv-sarja on kuitenkin ollut selkeä shakin nousu"
Musta kuningatar on yllättävä menestystarina, joka teki shakkimaailmalle ihmeitä. Yksi niistä on se, että shakit on myyty loppuun – sekä Suomessa että ympäri Eurooppaa.
– Toki shakki on klassikko, joka myy aina, mutta ei sen myynnissä ole aiemmin nähty tällaisia piikkejä, kertoo myymäläpäällikkö Linda Bremer Lautapelit.fi Kampin myymälästä.
– Tietysti se, kun on vaikkapa maailmanmestaruuskisat, totta kai nostaa näkyvyyttä ja halua pelaamiseen. Kyllä tämä tv-sarja on kuitenkin ollut selkeä shakin nousu.
Musta kuningatar lanseerattiin lokakuussa. Ennen joulua shakkihyllyllä jouduttiin myymään eioota.
– Toki nyt yllättävän moni tuote on myyty loppuun, ja se on monisyinen asia. Koronapandemia aiheutti kasvua yleisesti kaikenlaiseen pelaamiseen. Lisäksi vaikuttavat toimitusvaikeudet ja rahtiongelmat. Shakkiin tietenkin vaikutti tämä uusi sarja, Laura kuvailee.
"Koronapandemia aiheutti kasvua yleisesti kaikenlaiseen pelaamiseen." Kuvituskuva.
Vaikka shakissa ei ole ikärajaa ja se periaatteessa sopii kaikille, silti peli ei vetoa kaikkiin. Toisin kuin monissa muissa peleissä, shakissa ei nimittäin ole mukana lainkaan tuuria. Siksi pelaajien tulisi olla melko tasavertaisia: muuten yksi vie jokaisen erän ja toinen saattaa ymmärrettävästi turhautua.
– Shakki on hyvin taktinen laji, ja siihen pitääkin ehkä vähän hurahtaa, jotta siitä oikein innostuu. Ja toki shakissa on sekin rajoite, että se on kaksinpeli, Laura Bremer sanoo.
Viikonlopputurnaus, eli viidet ylioppilaskirjoitukset peräkkäin
Fyysisten pelien lisäksi shakkia pelataan netissä, ja Marko uskookin tv-sarjan lisänneen nettipelien suosiota. Aivan varma ei voi olla – nettipelaajat kun eivät näy shakkiliiton tilastoissa.
– Naisten kiinnostusta peliin sarja ihan selkeästi on lisännyt. Ihan lähipiiristä oma siskokin laittoi viestin, että alkoi pelailla shakkia tuttavansa kanssa, 40 vuoteen ei ole pelannut! Varmasti on tosi paljon samanlaisia tapauksia, Marko pohtii.
Omat omituisuutensa tilanteeseen tuo korona-aika, joka on pannut perinteiset, kasvokkain käytävät shakkiturnaukset pannaan.
Vuoden 2013 talvella uutislähetyksessä, kohdassa 9.45, syvennyttiin norjalaisen shakkineron, "shakin Harry Potterin", voittoon. Juttu jatkuu videon alla:
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Maaliskuussa 2021 pelattiin shakin Suomi-Ruotsi-maaottelu. Suomalaisia miellyttänee tieto siitä, että pesimme länsinaapurin pistein 807-794.
Shakkikilpailuja on monenlaisia. Voidaan pelata päivässä 20 kymmenen minuutin pikapeliä, tai nelituntisia MM-otteluita, joissa molemmilla pelaajilla on kaksi tuntia aikaa peliinsä. Suomessa yleisin turnausmuoto on viikonlopputurnaus: pelataan kerran perjantaina ja kahdesti sekä lauantaina että sunnuntaina.
– Olen joskus verrannut sitä siihen, että viikonlopputurnaus on kuin vetäisi viidet ylioppilaskirjoitukset peräkkäin. Kyllä se henkisesti on raskasta. Ei toki fyysisesti, eiväthän ne nappulat mitään paina, Marko naurahtaa.
Shakin suurin ja ihanin titteli on suurmestari
Mielikuvissa shakki on perinteisesti paitsi tylsästi akateeminen, toisaalta myös huippujännittävä peli, jossa mestari pelaa keskittyneesti kymmentä ihmistä vastaan – ja luonnollisesti voittaa heidät kaikki. Shakissa eritasoisista mestareista käytetään luokitteluja, joita voisi ajatella karaten vyöluokkien kaltaisina.
– On olemassa esimerkiksi kansainvälinen mestari ja FIDE-mestari. Suurmestari on se kaikkein korkein, paras ja ihanin titteli. Kyllähän sinne pääseminen vaatii vuosien päivittäistä työtä, Marko kuvailee.
Shakin suurmestari on harvinaisuus – Suomessa heitä on kuusi. Suurmestari onkin kuin minkä tahansa lajin huippu-urheilija.
– Minähän en ole suurmestari, en siis tiedä, mitä kaikkea se vaatii. Varmasti toki lahjakkuutta, todella paljon työtä, hyviä olosuhteita, hyviä valmentajia. Lisäksi aikaa ja innostusta, Marko pohtii.
Shakki on tullut mukaan nykyaikaan
Suurmestari Friso Nijboer pelaa Fritz SSS -tietokonetta vastaan.
Nykyshakki on siirtynyt puistoharrastuksesta moderniksi somekansalaiseksi. Videopalvelu Twitchissä esitellään pelejä tai avauksia; alan huiput, kuten Hikaru Nakamura, keräävät videoilleen tuhansia katsojia hetkessä. Nimimerkki agadmator julkaisee YouTubessa shakkivideoita miljoonayleisölle.
– Shakki on tullut selkeästi tähän aikaan mukaan. On myös paljon keski-ikäisiä, jotka katsovat shakkia netistä. Moni katselee paljon enemmän kuin minä, Marko myöntää.
"Kyllä sanoisin, että nykyiset huippupelaajat ovat parempia kuin huiput 40 vuotta sitten"
Vaikka vanhat mielikuvat väittäisivät toista, shakkikin kehittyy koko ajan. Erilaisia avauksia on tuhansittain, ja lisää kehitetään jatkuvasti.
– Tietokoneiden ja ohjelmien avulla löydetään koko ajan uusia juttuja: ennen saatettiin luulla, että tämä tilanne johtaa tasapeliin, mutta sitten löytyykin siirto, joka tarjoaa toiselle pelaajalle edun, tai hyvän aseman, Marko kuvailee.
Suurmestari Garri Kasparov pohtii shakkipelin äärellä vuonna 1985.
Kansainvälinen mestari Cathy Forbes pelaa 1987.
– Kyllä sanoisin, että nykyiset huippupelaajat ovat parempia kuin huiput 40 vuotta sitten. Jos heidät asetettaisiin samalle viivalle, vanhat huiput eivät pärjäisi yhtä hyvin.
Netin syövereistä on mahdollista kaivaa esiin väite, jonka mukaan uniikkeja shakkipelejä on enemmän kuin elektroneja universumissa.
– Olen törmännyt saman väitteeseen. En kyllä tiedä, miten se on laskettu!
Elektronien määrästä universumissa on paha mennä sanomaan, mutta totta on sekin, että erilaisia shakkipelejä on valtavasti.
– Kahta samanlaista ei käytännössä tule, Marko kuvailee.
Syyskuun 3. päivä 1985 käynnistyi shakin MM-ottelu. Vastakkain olivat Garri Kasparov ja Anatoli Karpov. MTV Uutiset luonnollisesti uutisoi ottelusta:
1:39
