Marssittaako Venäjä joukkonsa Valko-Venäjälle, vai antaako vallan vaihtua vaaleissa? Asiantuntija: "vähiten huono vaihtoehto valitaan"

Venäjä vaikuttaa olevan toistaiseksi odottavalla kannalla sen suhteen, miten reagoida Valko-Venäjän tapahtumiin. Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan tarjolla on vain huonoja vaihtoehtoja, joiden mahdollisia riskejä Moskovassa nyt punnitaan.

Erässä mielessä tilannetta voisi kuvata Venäjän kannalta toiveikkaaksi. Opposition mielenosoituksissa ei ole heiluteltu EU:n lippuja tai vaadittu läheisempää yhdentymistä länteen.

Yhtä lailla poissaolollaan ovat loistaneet vaatimukset selvän pesäeron tekemisestä Moskovan vallanpitäjiin.

– Venäjän geopoliittiset ja strategisen intressit eivät ole välittömästi uhattuina. Tavoite on Valko-Venäjän pysyminen Venäjän vaikutuspiirissä, eikä siihen välttämättä tarvita presidentti Aleksandr Lukashenkoa, sanoo tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista.

Valko-Venäjä ei ole tässä mielessä Ukraina, vaan mielenosoittajien vaatimukset ovat rajoittuneet vapaisiin vaaleihin ja Lukashenkon poistumiseen vallasta.

"Hyvin vaarallinen esimerkki"

Sotilaiden ja tankkien marssittaminen Valko-Venäjälle on vaihtoehdoista epätodennäköisin, koska se saattaisi kääntyä Venäjää itseään vastaan lisäämällä länsisympatioita Valko-Venäjällä ja Venäjän vastaisia toimia lännessä.

Mutta ei toinenkaan vaihtoehto ole houkutteleva. Apulaisprofessori Katri Pynnöniemen mukaan vallan vaihtuminen vapaissa vaaleissa olisi esimerkki, jota Venäjän johto ei mielellään kotimaan kansalaisille tarjoille.

– Se saattaa kuitenkin osoittautua vähiten huonoksi vaihtoehdoksi, Pynnöniemi Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi.

Myös Lavikainen myöntää, että demokraattinen vallanvaihto naapurissa olisi Venäjän kannalta "hyvin vaarallinen esimerkki". Toiveissa lienee hänen mukaansa edelleen, että Lukahsenko tästä jotenkin selviäisi ja maiden integraatiota voitaisiin syventää.

– Mutta jos jäljellä on vain huonoja vaihtoehtoja, niin se vähiten huono valitaan, Lavikainen sanoo.

Venäjällä uutisointia joka lähtöön

Pynnöniemen mukaan toistaiseksi vaikuttaa siltä, että Venäjällä on haluttu pitää kaikki toimintalinjat auki. Monessa venäläismediassa on raportoitu Valko-Venäjään rauhanomaisista mielenosoituksista melko neutraalisti.

Television sunnuntai-illan pääuutislähetyksessä oli vuorostaan toinen ääni kellossa. Siinä tarjoiltiin tulkintaa ulkomailta johdetusta "värivallankumouksesta", joka olisi omiaan oikeuttamaan Venäjän puuttumisen tilanteeseen, Pynnöniemi kertoo.

Jyri Lavikainen arvioi venäläisten saaneen jo niin paljon puolueetonta tietoa Valko-Venäjän mielenosoituksista, että sotilaallinen puuttuminen asioihin olisi nykytilanteessa hyvin vaikeaa myydä kotiyleisölle.

– Ja valkovenäläisille tietysti käytännössä mahdotonta, hän lisää.

Politiikka tärkeintä, ei johtajan henkilö

Lavikaisen mukaan Venäjän sotilasoperaatiota vastaan puhuu myös se, että Moskovassa arvioidaan tilannetta käytännönläheisesti.

Itsevaltaisten hallintojen tukeminen ei ole hänen mukaansa Venäjälle mikään itsetarkoitus, ja maa on aiemmin sopeutunut vallanvaihtoihin esimerkiksi Armeniassa ja Kirgisiassa.

– Oleellista on se, että maat jatkavat Venäjä-suhteessaan vanhalla linjalla, ei niinkään se, kuka siellä johtaa politiikkaa, Lavikainen arvioi.

Sen vuoksi Venäjä halunnee nyt odotella ja katsoa.

– Kun tilanne ratkeaa, voidaan yrittää tehdä diili sen kanssa, joka tästä voittajana selviää, Lavikainen sanoo.

Pynnöniemen mukaan paljon riippuu siitä, millaisia tietoa Venäjän presidentille Vladimir Putinille on välitetty mielipiteiden kallistumisesta suuntaa tai toiseen Valko-Venäjän eliitin riveissä.

Lue lisää: Vilpilliset vaalit ovat aiheuttaneet Valko-Venäjällä ennennäkemättömän vastarinnan – mitä Euroopan viimeiseksi diktatuuriksi tituleeratussa maassa on tapahtunut viikon takaisten vaalien jälkeen?

Muut maat reagoivat vahvasti Valko-Venäjän vaaleihin: EU-johtajat hätäkokoukseen, Saksa väläyttelee tiukempia pakotteita,