Siinä vaiheessa, kun Fanni-Laura Patanen palkattiin luokanopettajan sijaiseksi, hän huomasi, että luokassa oli paljon pahoinvointia. Hän halusi muuttaa lasten suunnan, mutta päätyikin huomaamaan, että työtaakka muuttui masennukseksi.
– Annoin työhön todella paljon ja sitten uuvuin, aloittaa Patanen historiansa kertomisen. Historian, joka muuttui vuosikausien kamppailuksi masennusta vastaan.
0:55
Patanen päätyi määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli käytännössä Kelan kuntoutustuelle. Alkoi vuosien hoito, jonka aikana Patanen kouluttautui muun muassa media-alalle.
Patanen ei suinkaan ole harvinainen poikkeus. Samaan aikaan kun 35-vuotta täyttäneiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee, alle 35-vuotiaiden keskuudessa mielenterveyssyistä eläköityneiden määrä on kasvanut kolmanneksen kymmenessä vuodessa.
Masennuksen takia eläkkeelle 9 henkilöä joka päivä
Viime vuonna masennuksen takia eläkkeelle jäi noin yhdeksän henkilöä päivässä.
– Syyt työkyvyttömyyseläköitymiseen ovat muuttuneet dramaattisesti, kiteyttää Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto.
2:52
Moni nuori saa ensin työkyvyttömyyspäätöksen määräaikaisena. Kauton mukaan se muuttuu usein pysyväksi.
– Työkyvyttömyyseläkkeeltä harvemmin palataan töihin. Silloin ollaan prosessissa sen verran pitkällä, että osittaista tai määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä seuraa usein ajatus täydestä ja pysyvästä työkyvyttömyyseläkkeestä, Kautto sanoo.
1:58
Ennaltaehkäisy tökkii
Asiantuntijoiden mukaan ennaltaehkäisyssä ei ole onnistuttu.
– Tämä on todella huolestuttava asia. Näin ei missään nimessä pitäisi olla. Yksi iso ongelma on se, että julkisessa terveydenhuollossa on keskitytty aikuisten kohdalla somaattiseen, fyysiseen terveyteen. On unohdettu oikeastaan kokonaan se, että mitä silloin, kun vaiva on ihmisen mielessä, kertoo psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola.
1:33
Kautto puhuu "liiallisesta sairausorientoituneisuudesta"
– Reagoidaan siinä vaiheessa, kun potilas tulee tapaamiseen, ennemminkin niin, kuin että osattaisiin sitä ehkäisevää puolta hoitaa.
Ahtolan mukaan terveyskeskuksista puuttuu "Haluaisin puhua jonkun kanssa siitä, mitä elämässäni on meneillään" -palvelut.
– Samoin terveydenhuollosta aikuisilta puuttuu psykoterapiahoito.
Ahtola lisää, että myös mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot ovat kasvussa.
– Jätetään puuttumatta tarpeeksi ajoissa ja sillä on dramaattiset taloudelliset ja inhimilliset seuraukset.
1:08
"Paha olo pitää todistaa"
Myös Patanen muistelee, että apua oli hankala saada.
– Hain apua [Helsingin] Auroran päivystyksestä useampaan kertaan. En saanut heti apua, vaikka minulla oli alkanut siinä vaiheessa jo viiltelyt. Alku oli tosi vaikeaa – saada joku ymmärtämään, että minä oikeasti tarvitsen apua. On hurjaa, että pitää todistaa, kuinka paha olo ihmisellä on.
Kun ymmärrys löytyi, hän sai apua sekä psykiatrian poliklinikalta että järjestöistä.
– Jossain vaiheessa aloin kirjoittamaan runoja. Ymmärsin, että nämä eivät ole vain omia tunteitani, vaan aika universaaleja.
1:43
Nykyään hän työskentelee eläkkeen ohella kaksi päivää viikossa Mental Beauty Records -levymerkillä muusikkojen sparraajana. Menneestä hän haluaa ennen kaikkea kiittää.
– Tarvitsin tosi paljon kriisikeskusteluapua siellä ja täällä. Oli ihanaa, että ihmisillä oli aikaa ja tahtoa kuunnella.
Keväällä 2018 Patanen on voiton puolella.
– Kaikki tuntuu loksahtelevan paikoilleen, toteaa Patanen ja hymyilee.