Matti Vanhanen esitteli ensimmäisen budjettiehdotuksensa valtiovarainministerinä ja paljasti koronan vaikutukset: "Tällä tärkeällä muutoksella vahvistetaan vientiteollisuutta"

Valtiovarainministeriö haluaa vahvistaa suomalaista vientiteollisuutta. Vastauksena kilpailukykyyn ja kestävän kasvun edellytyksiin on ehdotus siitä, että teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n minimiin. Muutos vähentää verotuottoja noin 245 miljoonaa euroa. 

Matti Vanhanen (kesk.) esitteli tänään ensimmäisen budjettiehdotuksensa valtiovarainministerinä. Ensi vuoden budjettiehdotus on hänen mukaansa laadittu sillä oletuksella, että koronavirus saadaan maailmalla kuriin.

Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 132 miljardiin euroon. Budjettiehdotuksen loppusumma on 61,6 miljardia euroa, alijäämä on 7 miljardia.

Nämä muut keinot vahvistavat vientiteollisuutta

Valtiovarainministeriö ehdottaa, että vientiteollisuuta vahvistetaan laiva- ja rahtiliikenteen väylämaksujen puolituksien jatkamisella. Investointeja eristettäisiin tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin muun muassa määräaikaisella tutkimusyhteistyön lisäverovähennyksellä vuosina 2021–2024.

Lisäksi valtiovarainministeriö ehdottaa laiva- ja rahtiliikenteen väyliin investoimista koko maassa.

Myös kivihiilestä luopuminen on sisällytetty ehdotukseen. Tämä tapahtuisi kohdentamalla energiatukivaltuuteen 60 miljoonaa euroa kivihiiltä korvaaviin investointeihin.

"Veropäätökset ovat hallitusohjelman mukaisia"

Valtiovarainministeri arvioi vuoden 2021 talousarvion tuloiksi 54,6 miljardia euroa, josta 46,5 miljardia euroa on verotuloja. Verotulokertymä kasvaa noin 14 prosenttivuodelle 2020 budjetoituun verrattuna.

– Verotus nojaa hallitusohjelmaan ja ansiotuloverotus säilyy käytännössä ennallaan. 

Vuonna 2021 tupakka- ja alkoholiveroa korotetaan aikaisemmin päätetyn mukaisesti 50 miljoonaa euroa. 

Valtiovarainministeriö ehdottaa, että lämmityspolttoaineista saatavia verotuottoja lisätään 100 miljoonalla eurolla 2021 alentamalla yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon verotukea ja korottamalla lämmityspolttoaineiden veroja. 

Ansiotuloverotuksen keventämistä Vanhanen ei näe nyt elvytyskeinona. 

– En hevin menisi tuloverojen keventämiseen, olen aiemmin nähnyt sen elvytyskeinona, mutta tällä kertaa en näe. Kotimarkkinat ja kysyntään vaikuttaa kaikkein eniten ihmisten turvallisuus ja epävarmuus, ei niinkään verotuksen taso, Vanhanen sanoo.

"Tärkeintä on se, että palataan menokehykseen"

Tärkeintä on Vanhasen mukaan se, että palataan viime vaalien jälkeen sovittuun menokehykseen. 

– Menokehyksestä kiinni pitäminen on tärkein yksittäinen viesti markkinoille siitä, että Suomessa toimitaan vakaalla ja ennustettavalla tavalla. Paluu menokehykseen ei kuitenkaan tapahdu kivuttomasti. Menoilla on rajansa ja pelisääntö on kaikille sama ja selvä, Vanhanen sanoo.

Keskeisin sana on Vanhasen mukaan luottamus. 

– Ihmiset ja yritykset toimivat luottamuksen varassa. Paljon riippuu siitä, miten arvioidaan talouden kehittyvän. Meille on tärkeää se, miten markkinoilla suhtaudutaan Suomen luottoluokitukseen.

Olennainen osa ihmisten luottamusta on valtiovarainministerin mukaan myös se, että "soteuudistus on nyt viimein aika saada maaliin".

"Korona muutti velkaantumisen taittamisen ajankohtaa"

Hallituksen syyskuun puolivälin budjettiriihessä päätetään ensi vuoden talousarviosta ja työllisyystoimista sekä käsitellään julkisen talouden kestävyystiekarttaa. Lisäksi riihen esityslistalla on kokonaisuus, joka sisältää EU:n elpymistoimet, tulevaisuusinvestoinnit sekä koronaedpidemiaan liittyvät jälkihoito- ja jälleenrakennustoimet.

– Hallitusohjelmassa julkisen talouden tasapainotavoite on asetettu vuoteen 2023, mutta  koronan jälkeen velkaantuminen taitetaan vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on huomattavasti kauempana ja lievempänä. Kestävyyskarttaa käsitellään budjettiriihessä ja sen käsittely jatkuu siitä. Siinä on ennen muuta kyse siitä, että ensin hahmotetaan, miten 5 miljardin vaje vuoden 2030 tasolla on saavutettavissa, Vanhanen esittää.

Tärkeää valtiovarainministerin mukaan on se, miten paljon vajeesta saavutetaan työllisyystoimilla ja kuinka paljon pitää saavuttaa julkisen talouden tuottavuutta parantamalla. Näiden yhteisvaikutus ratkaisee Vanhasen mukaan sen, kuinka paljon tarvitaan perinteistä finanssipolitiikan kiristämistä, eli menojen leikkausta ja verojen kiristämistä.

Työllistämistoimia Vanhanen kommentoi sanomalla, että valtiovarainministeriön virkamiesesitys työllistämistoimista julkistetaan tämän viikon perjantaina, josta alkavat hallituksen neuvottelut kohti budjettiriihtä.

Hallitus on 3.2.2020 sitoutunut laatimaan tiekartan pitkän aikavälin toimista, joilla vahvistetaan julkisen talouden kestävyyttä.

Keskeinen osa kestävyystiekarttaa ovat työllisyyttä vahvistavat toimet, joista päätetään budjettiriihessä. Hallitus jatkaa työllisyystoimenpiteiden valmistelua hallitusohjelman mukaisesti.

Hallitus asettaa budjettiriihessä osaksi kestävyyskartttaa myös uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000 tavoite.

Vanhasen mukaan budjetti on valmisteltu siitä lähtökohdasta, että se noudattaa hallitusohjelmaa. Hän ole esittämässä esimerkiksi oppivelvollisuusikää koskevaan hallituksen esitykseen muutoksia.

Urheilulle ja kulttuurille tärkeät Veikkauksen tulojen menetykset käsitellään vasta budjettiriihessä.

Lue myös:

    Uusimmat