Ilmastotoimia, velkaa ja veromuutoksia – tästä kaikesta hallituksen budjettiesitys koostuu

Hallitus on budjettiriihessään sopinut mittavista ilmastotoimista, jotka vähentävät päästöjä noin 14–15 megatonnia vuoteen 2035 mennessä. Asiasta kertoi pääministeri Sanna Marin (sd.) hallituksen tiedotustilaisuudessa.

Hallituksen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia päästövähennyspäätöksiä puuttui ennen riihtä vielä arviolta 11 megatonnin verran.

Sekä vihreät että vasemmistoliitto ovat pitäneet tärkeänä, että päästövähennysten riittävyydestä saavutetaan tarpeellinen varmuus.

Lue myös: Elinkeinoelämä ryöpyttää hallitusta velanotosta

Vihreiden puheenjohtajan, sisäministeri Maria Ohisalon mukaan vihreille oli erittäin tärkeää, että pakettia tullaan nyt yhdessä katsomaan tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Hänen mukaansa hallitus on nyt sitoutunut tekemään tarkastelun perusteella mahdollisesti tarvittavat lisäpäätökset.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin mukaan päästövähennysten turvana on vahva perälautakirjaus, jonka mukaan lisätoimiin ryhdytään jo maaliskuussa, mikäli tiede osoittaa, että tarvittavat toimet eivät ole kasassa.

Hallitus päätti budjettiriihessä muun muassa siitä, että täyssähköautot vapautetaan autoverosta ja sitä vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa korotetaan. Ajoneuvoveron korotus ei koske aiemmin käyttöönotettuja täyssähköautoja.

Hallitus esitteli ensi vuoden budjetin – veronkorotuksia 100 miljoonan euron edestä, arvonnousuvero käyttöön vuodesta 2023 alkaen

Autoveron vapautus koskee lokakuun jälkeen verotettavia autoja.

Öljystä luopumisen avustuksiin pientaloille, kunnille, seurakunnille sekä yhdistyksille ehdotetaan yhteensä 35 miljoonan euron määrärahaa. Sähköautojen latausinfraverkoston laajentamista ja kaasutankkausverkkoon ehdotetaan yhteensä 23,3 miljoonaa euroa.

Budjetin alijäämä kasvaa 6,9 miljardiin

Hallituksen sopima linjaus Suomen valtion talousarvioksi on 6,9 miljardia euroa alijäämäinen. Budjetin päivitetyn koon esitteli hallituksen tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).

Otettavan velan määrä on hieman kasvanut, sillä valtiovarainministeriön esitys viime kuussa oli 6,7 miljardia euroa alijäämäinen.

Saarikon mukaan alijäämän kasvua selittää kaksi isoa muutosta, vaikka talouskasvuennuste on parantunut kesästä. Budjetissa on mukana vuonna 2023 toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden ennakkorahoitusta 0,9 miljardin euron edestä. Lisäksi mukana on EU:n elpymisvälineisiin liittyviä menoja.

Lue myös: Oppositio grillasi hallitusta budjetista: "Miksi otatte 7 miljardia velkaa" 

Alijäämä sisältää myös koronamenoja 0,4 miljardia euroa.

– Näiden muutosten keskeiset syyt eivät ole hallituksen lisäämät menot. Etenimme keväällä asetetun kehyksen puitteissa, Saarikko sanoo.

Budjettiriihessä tehdyt työllisyyspäätökset kohdistuivat ennakoidusti toimiin, joilla on tarkoitus helpottaa yritysten työvoimapulaa. Marinin mukaan hallitus keskittyy nopeavaikutteisiin toimiin.

Työllisyystoimista kokonaispäätös helmikuussa

Hallitus ilmoitti alkuvuonna valmistelevansa pikakaistaa, jolla erityisosaajat ja kasvuyrittäjät voisivat saada työluvan kahdessa viikossa. Tämä valmisteilla oleva pikakaista on tuoreen päätöksen myötä tarkoitus laajentaa tutkijoihin ja opiskelijoihin. Työvoimapulaa helpotetaan myös korottamalla opintotuen tulorajoja määräaikaisesti ensi vuonna.

Työllisyystoimet, joilla julkista taloutta on määrä vahvistaa 110 miljoonalla eurolla, päätetään kokonaisuudessaan helmikuussa 2022.

– Ne päätämme kokonaisuutena helmikuussa 2022. Tämä aikataulu varmistaa sen, että lainsäädäntömuutokset ehditään vielä tämän vaalikauden aikana käsitellä, Saarikko sanoi.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi, että Suomen pitää päästä 78 prosentin työllisyysasteeseen ja 2,2 prosentin talouskasvuun.

Rikkaiden maastapoistumisvero käyttöön

Hallitus sopi yhteensä 100 miljoonan euron edestä veronkorotuksista. Summasta 58 miljoonaa euroa kohdistuu Saarikon mukaan aggressiivisen verosuunnittelun estämiseen eri keinoin. Andersson kertoi, että arvonnousuvero eli niin sanottu exit-vero otetaan käyttöön myös yksilöiden kohdalla vuodesta 2023 alkaen. Se on hänen mukaansa verovälttelyn vastainen toimi, jonka avulla estetään kotimaan vaihtamisen avulla tehtävää verovälttelyä.

Kaivosveron käyttöönotto tuottaa 25 miljoonaa euroa, joista 60 prosenttia kohdistuu kaivosten sijaintikunnille. Loppu veronkorotussummasta koostuu tupakkaveron nostosta.

Lisäksi hallitus päätti käynnistää terveysperusteisen veron valmistelun. Ensi vaiheessa on tarkoitus muuttaa virvoitusjuomaveroa terveysperusteiseen suuntaan siten, että muutokset tulisivat voimaan vuonna 2023. Toisessa vaiheessa veroa on tarkoitus laajentaa myös muihin tuotteisiin.

Poliiseille lisää rahaa ja Suomen Akatemian myöntövaltuus turvataan

Valtiovarainministeri Saarikon mukaan poliisin rahoitus hieman nousee kuluvaan vuoteen verrattuna ja maakuntalennot turvataan ensi vuoden elokuuhun saakka.

Ennen riihtä paljon keskustelua herätti Suomen Akatemian rahoitus. Hallituksen talousarvioesityksessä on tarkoitus turvata Suomen Akatemian myöntövaltuus ensi vuodelle. Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus on ensi vuonna 390,5 miljoonaa euroa, johon sisältyy budjettiriihessä päätetty 40 miljoonan euron lisävaltuus vuodelle sekä kestävän kasvun ohjelman mukainen 40,5 miljoonan euron lisäys.

Oikeusministeri Henriksson kertoi, että Suomen tuomioistuinten istuntosalit siirtyvät digiaikaan.

– Lisärahoitusta osoitettiin todistelun taltiointijärjestelmän rakentamiseen. Uudistus tuo merkittäviä hyötyjä niin muutoksenhakumenettelyyn kuin todistajien ja asianomistajien näkökulmasta, hän sanoi.