Matti Vanhanen ihmettelee kolumnissaan THL-kritiikkiä: "Korona ja viisauden lajit – kriisin lopullinen hinta nähdään vasta myöhemmin"

MTV Uutiset julkaisee joka perjantai vaihtuvan kolumnistin tekstin. Lue lisää juttusarjasta täältä.

Poliittista kriisiä ei ole syntynyt, koska hallituspuolueet ovat kyenneet löytämään nopeasti keskenään yhteisen ymmärryksen ja oppositio on piilottanut välillä perustellunkin kritiikin ystävälliseen muotoon.

Ja kansa antaa kaukoviisaasti päättäjille työrauhan.

Nyt kun kokoluokaltaan merkittäviä eristyspäätöksiä on tehty ja tartuntalukujen kasvu on viime päivinä ainakin hetkellisesti taittunut, saattaa rajoitusten pitkä jatkuminen kasvattaa riskiä jaksamisen kriisiin.

Sadat tuhannet välttämätöntä palvelutyötä tekevät - sairaaloista kauppoihin ja taksin ajamisesta poliiseihin - joutuvat vielä hyvin kauan työskentelemään mieltä vaivaavassa ja painavassa olosuhteessa. Ja miljoonien eristyksessä olevien pitkäjänteisyys on koetuksella.

Ratkaisevaahan taudin leviämisen ehkäisyssä ei ole määräysten antaminen vaan kansalaisten itsekuri noudattaa yhteisiä ohjeita. Kun olemme mahdollisimman vähän kosketuksissa tartuntamahdollisuuksiin, taudin leviäminen hidastuu – nopeastikin.

Kriisin hintalappu

Mutta ei virus taida siihen kuolla. Eli tie kriisin yli saattaa olla vielä todella pitkä. Voimmeko välttää jaksamisen kriisin ratkeaa suuresti sen perusteella, miten selviämme taloudellisen kriisin hoidosta?

Vaikka valtiolla on kykyä saada velkaa, ei ole helppo kyllin nopeasti luoda mekanismeja, joilla oikeudenmukaisella tavalla tukea jaetaan yksittäisille ihmisille, yrityksille ja kaikille niille tahoille, joilta tulot romahtavat. Tässä tarvitaan käytännön viisautta.

Koko kriisin rahallinen hintalappu ei muodostu siitä, kuinka paljon nyt jaetaan suoraa tukirahaa sitä tarvitseville, vaan lopullinen hinta ratkeaa kriisin jälkeen. Jos onnistumme säilyttämään yrityksemme ja tuotantokoneistomme sitä päivää varten, kun maailma elpyy, voimme nopeasti päästä taas normaaliin taloudelliseen vaihdantaan.

Mutta jos kapasiteetti menetetään, johtaa se hitaaseen elpymiseen ja hintalapusta tulee valtavan suuri. Talouden kannalta tämä on aivan erilainen kriisi kuin 90-luvun lama ja finanssikriisi. Mutta yhteistäkin on.

Varmuuden vuoksi lomauttaminen yleistyy, laskujen maksut viivästyvät, vakuuksien arvot heikkenevät jne. Syntyy dominoilmiö, jonka pysäyttäminen on äärimmäisen vaikeaa.

Tarvitaan siis viesti, että tämä hoidetaan tässä ja nyt ”maksoi mitä maksoi”.  Poliittinen tahto tähän on, mutta rahojen jalkauttaminen nopeasti laskujen maksajille ei synny tyhjästä. Ja laskujen maksajien on lisäksi luotettava, että rahaa on nopeasti tulossa.

Epidemian alkumetreillä

Tätä kirjoitettaessa (torstaina 2.4.) meillä on vähän yli 1400 todennettua tartuntatapausta. Niiden lisäksi lienee THL:n arvion mukaan sairastuneita joko lievillä oireilla tai oireetta 20-30 -kertainen määrä. Se nostaa luvun siihen, että tartunnan saaneita saattaa olla noin puoli prosenttia väestöstämme.

Luku kertoo siitä, että olemme epidemian alkumetreillä. Suurin kansalaiskritiikki kohdistuu mielestäni kahteen aiheeseen: testausten määrään ja viranomaisten esittämiin arvioihin. Tätä kirjoitettaessa meillä on testattu yli 20 000 kansalaista.

Se on suhteessa enemmän kuin Yhdysvalloissa, saman verran kuin Etelä-Koreassa ja selvästi vähemmän kuin Islannissa ja Norjassa.

Testauskapasiteetti lähti muutamasta sadasta päivässä ja on nyt noin 2500/pv ja kasvaa pian kolminkertaiseksi. Kolminkertaisella kapasiteetilla koko väestön testaaminen kerran veisi kaksi vuotta.

MTV Uutiset Live kertoo, miten Suomi nostaa koronatestauksen määrää:

Kai se realiteetti on, kulloinkin käytettävissä olevan testauskapasiteetin käyttö on joka tapauksessa priorisoitava. Tässä on luotettava terveysviranomaisten asiantuntijasuosituksiin. Tervettä ihmistä testistä saatu vapauttava tuomio ei auta kuin siihen päivään – seuraavana päivänä virus saattaa osua kohdalleen.

Eli luotetaan nyt viranomaisten osaamiseen, miten ja keille testejä kohdistetaan. Viranomaisilla pitää olla nyt sekä käytännön viisautta että teoreettista viisautta. Maallikkona todella toivon, että sellainen pikatesti löytyy, joka kertoo immuniteetin jo saaneista – se auttaisi vapauttamaan ihmisiä töiden tekoon.

Seuraavaan pandemiaan mennessä saamme myös toivottavasti lainsäädännön ja tekoälyn palvelemaan meitä siten, että löydetyn sairaan kaikki kosketukset muihin ihmisiin kyetään paikannuksen perusteella silmänräpäyksellä kartoittamaan ja viestimään välittömästi kyseisille ja ketjua kyetään jatkamaan eteenpäin.

Tästä saataneen jo tähän kriisiin maailmalta malleja ja kuka tietää vaikka tämä ehtisi meillekin.

Motiivit kritiikin takana

Toinen kritiikin kohde on ollut THL:ssa. Erityisesti sosiaalisessa mediassa ilmenee käsittämättömän kiivasta arvostelua asiantuntijaviranomaisia kohtaan. THL on saanut kritiikkiä osakseen ja sen arvovaltaa ihmisten silmissä romutetaan.

Kritiikin ymmärrän, mutta motiivia totaaliseen lyttäämiseen on vaikea ymmärtää. Ilmiö on sukua trollaukselle. STM nimitti helmikuun puolivälissä koordinaatioryhmän, jossa THL:n ja muiden alan viranomaisten lisäksi ovat mukana sairaanhoitopiirien infektioylilääkärit. Kasassa on verkosto, jota parempaa asiantuntemusta on vaikea löytää.

Jos ohjeita antavien viranomaisten uskottavuutta heikennetään, niin minkä suosituksia päättäjien ja kansalaisten pitäisi sitten uskoa.

Koronan jälkeen on silti hyvä käydä jälkikäteen läpi myös THL:n eri vaiheissa esittämät arviot. Ehkä eniten kritiikkiä on annettu heidän kuolleisuusskenaarioistaan, joita on pidetty vain murto-osana siitä, mitä ihmiset ovat nettisivuja tulkitessaan itse pitäneet oikeina arvioina.

Tätä on pidetty todisteena siitä ”miten pihalla” THL on. Viime aikaiset kansainväliset asiantuntija-arviot Kiinan kokemuksista ovat tulleet hyvin lähelle THL:n käyttämiä skenaariolukuja ja nyt ainakaan omassa sosiaalisen median kuplassani näitä ulkopuolisia arvioita ei ole enää näinä päivinä käytetty THL:n lyttäämiseen.

Jos joskus niin juuri kriisin keskellä meidän on nojattava siihen tietoon, jota asiantuntijaorganisaatiot kykenevät tuottamaan.

Yhteistyö ennakoi hyvää

Varsinkin tuntemattoman kanssa kampaillessamme joudumme alussa tekemään valintoja. Nämä valinnat on kyettävä perustamaan käytettävissä olevaan tietoon ja analyysiin.  

Tämän kriisin hoidossa hallitus on kyennyt koko ajan muuttuneen analyysin pohjalta tekemään uusia toimenpiteitä, tunnustamaan tehdyt virheet ja tehnyt nopeasti avauksia mm. yrityksiin ja työllisyyteen liittyen. Ja oppositio ei ole herkutellut sillä, että kaikessa ei ole osuttu kerralla oikeaan.

Hallituksen tulikoetta puitiin myös Uutiaamun Pöllöraadissa:

Tämä ennakoi hyvää siinä mielessä, että aikanaan myös jälkiviisausvaihetta kykenemme käyttämään oppiaksemme. Toivottavasti jälkiviisausvaiheeseen päästään mahdollisimman pian.

Konsta Pylkkänen jakoi viisauden lajit neljään osaan: kaukoviisaus, teoreettinen viisaus, käytännön viisaus ja jälkiviisaus. Nyt muuten tarvitaan näitä kaikkia.

Matti Vanhanen

Kirjoittaja toimii eduskunnan puhemiehenä