Taloudesta on pakko puhua, vaikka se tuntuu brutaalilta, kirjoittavat sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll ja kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) MTV Uutisille kirjoittamassaan kommentissa.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa maailmantalouteen pahinta taantumaa sitten 1930-luvun. Valtiovarainministeriön virkamies käytti tilanteesta ilmaisua “yhteiskunnasta uhkaa loppua happi. Niin brutaalia kuin se onkin, kun kyseessä on ihmisten henki ja terveys, rahasta ja taloudesta on pakko puhua.
Lue myös: Mitä puoluiden virtuaalisista vappupuheista jäi käteen? Tätä sanottiin ja luvattiin – tiukka yhteenveto päivän annista
Ruotsissa ja Suomessa on kummassakin eri epidemioita, pääkaupunkiseutu ja muu maa; sekä vanhusten hoivakodit ja muu väestönosa. Mutta erotkin ovat suuria.
Helsingissä ravintolat ovat kiinni, kun samaan aikaan Tukholmassa voi lähes entiseen tapaan nauttia kaupungin palveluista. Ruotsissa on ihmetelty Suomen huoltovarmuusvarastoja ja poikkeuslakeja.
Osalla suomalaisista on viikkojen kotivara. Osa ruotsalaisista on näkevinään jo laumaimmuniteetin piirteitä, vaikka tautipiikkiä tuskin on kummassakaan maassa nähty.
Lue lisää: MTV Uutiset seuraa koronan iskua talouteen: Euroalueella synkin romahdus ikinä mittaushistoriassa
Ruotsissa usko yksilön vapauteen ja vastuuseen sekä asiantuntijaviranomaiseen kulminoituu Ruotsin kansanterveysviraston osastopäällikköön, valtakunnanepidemiologi Anders Tegnelliin, joka on mukana jokaisessa koronatiedotustilaisuudessa.
Tegnell vakuuttaa ihmiset sanoessaan, että jokainen ruotsalainen tietää itse parhaiten, mitä ajatella koronarajoituksista.
Suomessa suositusten ei uskottu riittävän. Uudenmaan eristys purettiin jo, mutta vain koska hallitus katsoi sen olevan perustuslain mukaan välttämätöntä. Oikeusoppineet ovat sittemmin todenneet, että eristyksen jatkaminen olisi ollut juridisesti mahdollista.
Ei yksimielisyyttä toimenpiteistä
Maailmassa ei liene kahta valtiota, joilla olisi sama koronastrategia, eikä missään olla yksimielisiä toimenpiteistä. Valtiovallan määräyksiin epäluuloisesti suhtautuvassa USA:ssa Trumpin kannattajat kantavat kylttejä, joissa lukee "Be like Sweden", vaatien höllempiä koronarajoituksia.
Itävallan liittokansleri Sebastian Kurtz on luvannut kaikille kansalaisille koronatestauksen ja maa on jo avannut pienet, alle 500 m2 myymälät. Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson rehenteli jatkavansa kättelyä koronasta huolimatta, kunnes joutui viruksen takia teho-osastolle ja kannusti sittemmin kaikkia pysymään kotona.
Lue myös: Tutkimus: Suomalaisten mielestä korona uhkaa enemmän taloutta kuin terveyttä
Terroristijärjestöt ovat ilmoittaneet vähentävänsä iskujaan ja seuraavansa terveysviranomaisten suosituksia. Brasilian faveloissa eli slummeissa jengit ja puolisotilaalliset ryhmät ovat oma-aloitteisesti julistaneet ulkonaliikkumiskieltoja, kun hallitus ei sitä ole tehnyt.
Koronakriisi asettaa meidät perimmäisten kysymysten eteen. Mitä on terveys ja miten paljon se saa maksaa? Mikä on terveyden julkistaloudellinen ja kansantaloudellinen kustannus?
Kuolemaa ei koskaan torjuta hinnalla millä hyvänsä. Kaikkia syöpäseulontojakaan ei tehdä oireettomille, ja lääkärit ja terveysviranomaiset punnitsevat koko ajan sitä, keiden henkeä ja terveyttä priorisoidaan. Onkin todennäköistä, että koronan jälkeen puhutaan taas terveydenhoidon kustannustehokkuudesta.
Rajoitusten kustannustehokkuudesta ei tietoa
Nykyisen kriisin resepteiksi määrättyjen rajoitusten kustannustehokkuudesta ei ole tietoa. Rajoitusten hintaa ei myöskään voi suhteuttaa mihinkään, sillä taudin levinneisyydestä ei vielä ole riittävän tarkkaa tietoa. Siksi on mahdotonta sanoa, mitkä koronarajoitukset ovat yli- ja mitkä alimitoitettuja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL aloitti tässä kuussa satunnaisotantaan perustuvan testauksen selvittääkseen, kuinka laajalle koronavirus on levinnyt. Ainakin alkuvaiheessa otanta painotetaan pääkaupunkiseutuun ja työikäiseen väestöön.
Ensimmäisiä tuloksia luvassa loppukuusta. Otantatutkimus on tärkeää, koska sen nojalla voidaan arvioida todellista kuolleisuutta ja immuniteetin kehittymistä väestössä.
Lue lisäksi: Vasemmistoliitto ehdottaa "elvytysseteliä" kaikille suomalaisille palvelualojen tukemiseen – yritystukia kehitetään
Kun viruksen levinneisyydestä ja tartuntamekanismeista saadaan tarkempaa tietoa, voidaan arvioida rajoitusten ja niiden purkamisen hyötyjä. Parasta olisi kyetä lievittämään talouden rajoituksia sellaisin tavoin, jotka lisäävät tartuntariskiä mahdollisimman vähän.
Tämä on terveydellistä ja taloudellista arviointia ja vain toissijaisesti juridinen kysymys. Talous pysyy pystyssä, jos joka kymmenes pysyy kotona, mutta ei silloin, jos joka toinen on kotona.
Jos taloutta voidaan normalisoida vaikka kalliinkin suojavälinein, se on todennäköisesti kannattavaa, niin valtavia ovat nykyisen pysähtyneisyyden kustannukset. Talouskasvu ei ala, ennen kuin yhteiskunta toimii taas normaalisti. Siksi testaamista tarvitaan lisää.
Lue myös: Lapin hiihtokeskukset tuskailevat jo ensi kautta – koronan tautipiikin siirtyminen syksyyn olisi katastrofi: "Lähes kaikki matkailuyritykset tulisivat tuhoutumaan"
Edes huoleton ja vauras Ruotsi ei usko, että tilanne menee nopeasti ohi. Ruotsin pääministeri Stefan Löfven arvioi viime viikolla tiedotustilaisuudessa, että rajoituksien purkaminen ei tapahdu viikoissa vaan kuukausissa. "Kukaan ei tiedä, milloin nämä rajoitukset päättyvät."
Huonojakaan uutisia pidä piilotella. Sijoittaja ei pelkää talouden taantumaa, vaan epävarmaa yhteiskuntaa ja tuntematonta tulevaisuutta. Pääoma pakenee päämäärättömyyttä.
Siksi Saksan malli kuulostaa lupaavalta. Saksa on kertonut purkavansa rajoituksia alueellisesti sitä mukaa, kun tiettyjä julkisesti lausuttuja virstanpylväitä saavutetaan. Näitä ovat muun muassa uusien tartuntojen määrät, yhden sairastuneen tartuttavuus (R0) ja tapausten määrä suhteessa terveydenhuollon kapasiteettiin.
Julkilausutut tavoitteet kertovat sijoittajille, millä säännöillä rajoituksia kiristetään tai höllennetään. Tämä muistuttaa rahapolitiikan järkevää forward guidancea.
Väärät positiiviset testitulokset ovat ongelma
Testaamista tarvitaan toisaalta yksittäisten tartuntaketjujen jäljittämisessä, toisaalta viruksen ja immuniteetin levinneisyyden arvioimisessa. Testaaminen kuulostaa helpolta ratkaisulta, mutta ei sitä ole.
Markkinoilla on toki monenlaisia testejä. Erityinen ongelma ovat väärät positiiviset tulokset. Jos testattu saa väärän positiivisen tuloksen ja luulee olevansa immuuni, hän vähentää varotoimiaan.
Väärät positiiviset testitulokset ovat seurausta matalasta esiintyvyydestä. Niitä saadaan sitä enemmän, mitä pienempi taudin levinneisyys väestössä on. Vasta kun noin kolmasosa testatuista on altistunut koronalle, alkaa testien lupaama yli 90 prosentin tarkkuus purra.
Lue lisää: Halpalentoyhtiö Ryanair karsii 3 000 työpaikkaa koronan takia
Arviointivirheet vaikuttavat toimenpidesuosituksiin, mutta yksilön tieto omasta koronadiagnoosistaan vaikuttaa yksilön käyttäytymiseen ja siten koko talouteen.
Talouskuvaa hallitsee arvailu tämän vuoden romahduksen syvyydestä. Nyt ollaan huolestuneita ravintoloista ja palveluyrityksistä, mutta kukaan ei vielä uskalla edes arvata, paljonko Suomen ja Ruotsin talouksien vientiteollisuus tulee sukeltamaan.
Hallitus ei ole kyennyt eikä ehkä edes oikein uskaltanut luonnehtia kriisin jälkeisen talouspolitiikan lähtökohtia. On jopa väitetty, että näistä tosiasioista ei edes pitäisi puhua, jotta ihmisten luottamus tulevaan ja talouteen ei kärsisi.
Tämä on mieletön ajatus. Kyllä ihmiset tosiasiat kestävät, kunhan voimme lähteä siitä, että meillä on toimintakykyinen ja taloutta vastuullisesti hoitava hallitus.
Lue vielä: Ohisalo: Elvytystoimet voivat torjua ilmastonmuutosta – "Olemme jo koronakriisin yhteydessä osoittaneet, että pystymme päättäväisiin toimiin"
Bruttokansantuotteen pudotus ei suoraan kerro julkisen talouden kasautuvista ongelmista. Kansantuote kasvaa, jos tehohoitoon tarvitaan lisää lääkäreitä, tartuntaketjujen selvittämiseen lisää hoitajia ja maakuntien rajoille lisää poliiseja.
Samalla kansantulo kutistuu yksityisellä puolella. Talouden sukellus voi olla pahempi kuin pelkästään BKT:tä tarkastelemalla voisi päätellä.
Tuoreen julkistalouden suunnitelman valossa meille on jäämässä kriisin jälkeenkin perinnöksi noin 10 miljardin julkistalouden alijäämä. Sitä ei tietenkään voida hoitaa verotuksella, vaan tarvitaan ennen kaikkea kasvua ja todennäköisesti myös menosäästöjä.
Terveys ja talous vastakkain
Mutta ensin on saatava virus hallintaan. Koronarajoitusten purkamisessa on kyse vastakkainasettelusta, jota monen poliitikon on vaikea sanoa ääneen: terveys vastaan talous. Mutta talous tarkoittaa hyvinvointia ja talouskriisikin merkitsee hyvinvoinnin menetyksiä.
Heikompi julkistalous maksaa ihmishenkiä välillisesti sekin. Pitkittynyt talouskriisi voi koetella yhteiskuntarauhaa ja kokonaisturvallisuutta. Kestävä talous on niin tärkeä kysymys, että jopa kapitalistisissa Yhdysvalloissa on aloitettu keskustelu työttömyysturvasta.
Lue myös: Risto E.J. Penttilän kolumni: Koko maailma potee Tukholman syndroomaa – nyt on aika vapautua
Kun Paavi nostaa puheessaan esiin perustulon, ei keskustelua aiheesta voi lähivuosina välttää yksikään poliitikko.
Korona ei siis uhkaa pelkästään yksilön toimintakykyä, vaan valtioita ja koko globaalia maailmaa. Siksi on välttämätöntä löytää tasapaino koronatoimenpiteiden ja talouden toimeliaisuuden välille.
Presidentti Sauli Niinistö sanoi hiljattain Dagens Nyheterin haastattelussa haluavansa “herättää kriisitietoisuutta”. Tietoisuutta alkaa varmaan jo olla. Koronan vaara on ohi vasta, kun rokote kehitetään. Sitä odotellessa meidän täytyy huolehtia myös siitä toisesta kriisistä - yhteiskunnan taloudesta ja toimintakyvystä.
Kirjoittajat: Juhana Vartiainen on kansanedustaja ja taloustieteilijä, Jarno Limnéll on sotatieteiden tohtori, kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja Tosibox Oy:n toimitusjohtaja.