Kosovon pääministeri haluaa jatkaa tinkimätöntä politiikkaansa, jolla pyritään Serbian vaikutusvallan vähentämiseen maassa.
Balkanilla Kosovossa pääministeri Albin Kurtin Vetevendosje-puolue on saamassa noin 42 prosenttia äänistä sunnuntaina pidetyissä parlamenttivaaleissa, ennakoi kosovolainen Koha-uutismedia.
Toisena on oikeistolainen Kosovon demokraattinen puolue 21 prosentin kannatuksella ja sen kanssa lähes tasoissa kolmantena LDK-puolue.
Pääministeripuolueelle povattiin jo ennen vaaleja noin 50 prosentin kannatusta.
Kurti on aina vuoden 2021 valtaan nousustaan saakka pyrkinyt ennen kaikkea vähentämään Serbian vaikutusvaltaa ja niin kutsuttua varjohallintoa maassa. Kurti on Kosovon vuoden 2008 itsenäistymisen jälkeen ensimmäinen täyden kauden vallassa ollut pääministeri.
Viimeisen vuoden aikana Kosovon viranomaiset ovat kieltäneet Serbian dinaarin ja sulkeneet valuuttaa käyttäneet pankit sekä sulkeneet posteja, joissa pystyi lunastamaan eläkemaksuja. Kosovon pohjoisosaa asuttavat serbit eivät voi myöskään enää ajaa Serbian rekisterikilvillä varustettuja autoja, ja heillä on oltava paikalliset ajokortit.
Pääministeri usutti sunnuntaina kaikkia uurnille.
– Kiitän kaikkia kosovolaisia, jotka ovat tähän mennessä äänestäneet, ja rohkaisen loppujakin tekemään niin. Käyttäkää demokraattista oikeuttanne saada äänenne kuuluviin, Kurti sanoi.
Äänestäjiä tuntui huolettavan eniten talous.
– Uskon muutoksen olevan tulossa. Ajattelen työllisyyttä, taloutta ja kaikkia muita sektoreita, sanoi opettaja Remzije Halimi.
– Minä haluaisin, että koulutusta kehitettäisiin ja minun kaltaisilleni nuorille luotaisiin lisää mahdollisuuksia, mietti puolestaan ensimmäistä kertaa äänestämään päässyt Morena Ismaili.
Kosovo Euroopan köyhimpiä
Serbia-suhteen kriisiyttänyt Kurtin järkähtämätön politiikka on herättänyt närää myös esimerkiksi EU:ssa, jonka vetämät rauhanneuvottelut ovat ajautuneet umpikujaan.
Tästä huolimatta Kurtin ja tämän edustaman vasemmistolaisen Vetevendosje-puolueen (VV) tämänkertainen vaalikampanja on keskittynyt Serbian poliittisten ja väitetysti myös sotilaallisten elementtien purkamiseen Kosovosta. Se on puhutellut äänestäjäkuntaa, jonka piirissä katkeruus Serbiaa kohtaan periytyy 1990-luvulla käydystä sodasta.