Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen sanoo Yleisradion olevan valmis keskustelemaan toimintansa tehostamisesta.
Hallitus on kaavaillut Yleisradion rahoitukseen leikkauksia. Yleisradion budjetti on tällä hetkellä 600 miljoonaa euroa.
MTV:n Huomenta Suomessa vierailleen Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apusen mukaan leikkauksien vaikutuksia pitäisi miettiä perinpohjaisesti.
– Se ei voi tapahtua niin, että vedetään joku mielivaltainen summa, joka ei perustu mihinkään toiminnan analyysiin. Täytyy katsoa aidosti, mitä toimintoja ei pidetä tarpeellisina ja mistä halutaan luopua, Apunen sanoo.
Jussi Halla-aho käynnisti keskustelun Yle-tukien leikkauksista uudelleen Ilta-Sanomien vaalitentissä.
Lue lisää: Halla-aho syytti Yleä "vasemmistopropagandan" tuottamisesta – näin vastaa Yle
Halla-ahon mukaan "avokätinen rahoitus ja piikki auki -mentaliteetti johtaa mädännäisyyteen, korruptioon ja hyvä veli ja hyvä sisko -verkostoihin".
Apunen sanoo Halla-ahon syytöksien olevan rajuja.
– Ei siihen paljon tarvitse lisätä, jos halutaan loukata journalistista työtä, tai mitä tahansa sisältötyötä, Apunen toteaa Huomenta Suomessa.
Leikkauksien vaikutukset
Niin ikään Huomenta Suomessa vieraillut Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi toivoisi lisää läpinäkyvyyttä Yleisradion kuluihin.
– Sivusta seuraten tuntuu, että siellä voisi olla tehostamisen varaa. Koko muu yhteiskunta on joutunut tehostamaan ja leikkaamaan, Yle on jäänyt tämän ulkopuolelle, Kangaskorpi kritisoi.
Kangaskorvella ja Apusella on suuret näkemyserot siitä, mitä Ylen toiminnalle tapahtuisi, jos budjetista leikattaisiin 140 miljoonaa.
– Muutama hiihtomuusikko voisi joutua lähtemään, Kangaskorpi kuittaa.
Hiihtomuusikolla Kangaskorpi todennäköisesti viittaa siihen, että Yleisradiolla nähtäviin hiihtolähetyksiin on jo vuosien ajan tehty suksien ja sauvojen ääniä ääniteknikon toimesta.
– Massiivisia irtisanomisia ja kanavien lopettamisia, Apunen kertoo mahdollisten leikkauksien seurauksista.
"Kaupallisen median tontilla"
Apusen mukaan keskustelu tulisi rahoituksen sijaan suunnata siihen, mitä tehtäviä Yleisradiolla pitäisi olla.
– Me tehdään paljon sellaista, johon kaupallinen media ei halua koskea, pidä kiinnostavana tai kaupallisesti kannattavana. Meillä on velvollisuuksia, jota kaupallisella medialla ei ole, Apunen alleviivaa.
Kangaskorpi uskoo Yleisradion saaman tuen vaikuttavan etenkin maakuntalehdistön mahdollisuuksiin. Esimerkkinä hän mainitsee tuotteiden digitalisoinnin.
– Yle on laventanut viime vuosina toimintaansa eri suuntiin, jotka ovat kaupallisen median tontilla. Mielestäni Ylen pitäisi löytää paikkansa sieltä, missä kaupallinen media ei voi toimia.
Kangaskorpi mainitsee esimerkkinä verkkolehdenomaiset tekstisisällöt.
– Meidän lehtien tilausten peruutusten keskeinen perustelu on se, että Ylen ilmainen palvelu riittää, Kangaskorpi kertoo.