Medialiitto kärkkäänä Ylen rahoituksesta ja tehtävistä: "Nyt on huoli siitä, miten yksityinen media pysyy elossa"

Ylen tehtäviä ja rahoitusta tarkasteleva parlamentaarinen työryhmä on kuullut laajasti myös Medialiittoa, toimitusjohtaja Jukka Holmberg kertoo.

Media-alan ja graafisen teollisuuden yritysten edunvalvontajärjestön mukaan Ylen tehtävää, rahoitusta ja valvontaa pitäisi tarkistaa.

– Tehtävä lainsäädännössä pitää tehdä tarkkarajaisemmaksi, rahoitusta miettiä osana muuta valtiontaloutta ja valvonta saada riippumattomaksi.

Eduskunnan nimittämän Ylen hallintoneuvoston tehtävänä on muun muassa valvoa julkisen palvelun ohjelmatoiminnan toteutumista ja yhtiön hallintoa. Holmberg sanoo, että hallintoneuvosto on yhtiön oma elin.

– Ja se ei täytä kyllä kansainvälisiä kriteereitä.

Yleisradion hallituksen entisen jäsenen, Tampereen yliopiston dosentin Heikki Hellmanin mielestä Yle on riippumaton siinä missä kaupallisetkin mediat.

– Journalistiset ratkaisut ovat päätoimittajan vallan alla. Ei niitä kukaan muu sanele.

Tekstisisällöt suurennuslasin alla

Ylen tehtäväkentässä tulisi Medialiiton Holmbergista tarkentaa erityisesti yleisradiotoiminnan ulkopuolisia tekstijulkaisuja.

– Yle on siinä hyvin poikkeuksellinen, kun verrataan muihin eurooppalaisiin yhtiöihin, vaikka jo Ruotsiin.

Yleisradiotoimintaa ovat Holmbergin mukaan televisio- ja radiotoiminta eli liikkuva kuva ja ääni, näiden jakaminen lineaarisilla kanavilla, suoratoistopalveluissa ja internetissä sekä niihin liittyvät tekstimuotoiset sisällöt.

– Jos mennään sen ulkopuolelle, esimerkiksi verkkolehtitoimintaan, jolla ei ole yhteyttä yleisradiotoimintaan, mennään jo valtiontukisäännösten puolesta laittomalle puolelle.

EU:n valtiontukisäännösten mukaan valtion varoista ei lähtökohtaisesti saa myöntää mahdollisesti kilpailua vääristäviä tukia suosimalla jotain yritystä tai tuotannonalaa.

Medialiitto ja Sanoma Media Finland ovat kanteluissaan Euroopan komissiolle pyytäneet linjauksia siitä, onko Yleisradion toiminta ollut EU:n valtiontukisääntöjen mukaista.

"Tehostaminen voi olla myös tuottavuuden lisäämistä"

Hellmanin mukaan Yleisradio on ollut erilaisten tehostamistoimenpiteiden kohteena ainakin 1970-luvulta alkaen.

– Aina on tehty jotain. Varmasti nytkin on jotain tehostamisen paikkaa olemassa, en sitä epäile.

Eduskuntapuolueet ovat väläytelleet erilaisia lukuja Ylen rahoituksesta. Perussuomalaiset on ehdottanut jopa 140 miljoonan euron leikkauksia, vasemmistopuolueet ja vihreät ovat olleet varovaisempia.

Lue lisää: Ylen roolia arvioiva työryhmä sai jatkoaikaa

Hellman muistuttaa myös toisesta lähestymistavasta.

– Kun Suomessa ryhdytään puhumaan tehostamisesta, ajatellaan leikkaamista. Tehostaminen voi olla myös tuottavuuden lisäämistä.

Medialiiton Holmberg toteaa, että Ylen rahoitus on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna ylivoimaisesti suurin muiden Pohjoismaiden yleisradioihin verrattuna.

– Yleisradion tulisi lakisääteisesti ottaa huomioon vaikutuksensa tähän muuhun mediamarkkinaan. Nyt on huoli siitä, miten yksityinen media pysyy elossa. Tarvitsemme koko kenttää, sekä julkista että yksityistä mediapalvelua. Etenkin tässä ajassa, jolloin tiedon huoltovarmuus on erittäin tärkeää.

Holmbergin mukaan Yleisradion tulisi sen sijaan monipuolistaa tarjontaa.

– Tehdä sellaista, jota ei muuten markkinoilla synny.

Parlamentaarisen työryhmän toimikausi arvioida Yleisradion tehtävää ja rahoitusta kestää kesäkuun loppuun asti.

Katso Huomenta Suomen juontajan Ivan Puopolon ja dosentti Heikki Hellmanin Ylen verorahoituksesta syntynyt väittely artikkelin alusta.

Lue myös: Medialiitto ihmettelee Ylen studiouudistusta: "On tottunut vuosittain kasvavaan budjettiin" – mutta nyt on leikattava