Suurin osa veneilyhukkumisista tapahtuu aivan rantakaislikon tuntumassa.
Veneillessä sattuneet hukkumiskuolemat tapahtuvat useimmiten ilman pelastusliivejä liikkeellä olleille miehille. Yli puolet heistä on ollut pelastusliivittömyyden lisäksi päihtyneitä.
Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) tarkasteli suomalaisten hukkumiskuolemia laajassa tutkimuksessaan. Tutkimuksen mukaan vuonna 2021 yhteensä 32 ihmistä kuoli ollessaan liikkeellä vesikulkuneuvolla. Hukkuneista 22 oli liikkeellä soutuveneellä, loput esimerkiksi moottoriveneellä.
Lue myös: Kaksi vainajaa vesistöissä Pohjois-Karjalassa
Kaikki veneillessä hukkuneet olivat miehiä, puolet heistä yli 59-vuotiaita. Päihtyneitä hukkuneista oli runsas puolet, ja päihtyneistä lähes kolme neljästä oli vahvassa, yli 1,2 promillen humalassa.
– Jos on iäkäs ja sitten vielä humalassa, niin siinähän on kaikki riskitekijät olemassa. Tässä näkyy ehkä sellainen jääräpäisyys taustalla, että jos on aina menty, niin mennään nytkin, sanoo Otkesin johtava tutkija Kai Valonen.
Veneilijä hukkuu todennäköisimmin rantakaislikossa
Veneilijöille sattuneita hukkumiskuolemia yhdistävät veneestä putoaminen ja veneily ilman pelastusliivejä. Ilman liivejä oli liikkeellä 26 ihmistä viime vuonna veneillessä hukkuneista.
– Perinteiset vanhat savolaismalliset soutuveneet, sellaiset palkomalliset, ne ovat tosi kiikkeriä. Niissä on kovera, liukas pohja, ja siellä kun horjahtaa, niin sitä on melkein heti järvessä, sanoo Valonen.
Suurin osa veneilykuolemista tapahtuu aivan rantakaislikon tuntumassa. Tutkimuksessa mukana olleista tapauksista vain kaksi sattui isolla järvenselällä kaukana rannasta.
Lue myös: Kemijärvellä kadoksissa ollut kalastaja löytyi menehtyneenä
Yleisin syy hukkumiselle on se, että hukkuneet ovat jostain syystä pudonneet veneestä eivätkä ole päässeet pois vedestä. Kolmasosassa kuolemaan johtaneista soutuveneonnettomuuksista vene oli kaatunut tai uponnut.
Otkesin mukaan veneestä pudottiin esimerkiksi verkkoja kokiessa, kalastaessa ja veneellä laituria lähestyttäessä.
Promilleraja myös soutuveneilyyn?
Pelastautumismahdollisuuksiin vaikuttaa ihmisen fyysisen toimintakyvyn ja uimataidon lisäksi se, onko pelastusliivi ollut käytössä ja onko esimerkiksi alkoholia käytetty ennen veneeseen nousemista.
Huviveneilijöillä ruorijuoppouden raja on 1,0 promillea. Oikeusministeriö on perustellut rajan pysyttämistä 1,0 promillessa sillä, että valtaosa veneilyonnettomuuksista ja hukkumisista tapahtuu soutuveneellä ja niin, että ollaan yli yhden promillen humalassa. Rajan laskemisella ei ole katsottu olevan merkitystä.
Lue myös: Suomessa hukkui kesäkuussa kaikkiaan 18 ihmistä – helppo muistisääntö auttaa pitämään mielessä, miten toimia hukkuvan pelastamiseksi
Otkesin mukaan promillerajoja tulisi tiukentaa. Soutuveneilyssä promillerajaa ei nykyisellään ole laisinkaan.
– Pelin henki on sellainen, että vesille se alkoholi jollain tavalla kuuluu. Isolla veneellä ajaessa sopii, että on neljä olutta juotu. Sitten soutuveneessä juodaan kirkasta viinaa, niitä pulloja löytyy sieltä veneen pohjalta, sanoo Otkesin Valonen.
Lue myös: Bensan hintapiikki toi veneilyyn karun ilmiön – löpön loppumisen takia pelastettavien määrä kaksinkertaistui
Otkesin mukaan promilleraja myös soutuveneilyssä olisi tarpeellinen, mutta sen valvominen on käytännössä vaikeaa, sillä suurin osa hukkumisista tapahtuu pikkujärvillä ja omissa rannoissa.
Asennemuutoksella voitaisiin ehkäistä hukkumiskuolemia. Valosen mukaan nuoremmat sukupolvet ovat uimataitoisempia ja myös heidän päihteidenkäyttönsä voi olla hallitumpaa. Jokainen voi hänen mukaansa myös tehdä omalta ja läheistensä osalta parempia valintoja esimerkiksi ostamalla lahjaksi pelastusliivit tai paremman veneen.