Arktisella alueella riehuu parhaillaan yli sata ennätyksellisen laajaa ja sitkeää metsäpaloa. Ne ovat vapauttaneet ilmakehään 50 megatonnia hiilidioksidia viime viikkojen aikana. Kanadassa ja Siperiassa on koettu tänä kesänä poikkeuksellisia lämpöaaltoja, jotka ovat kiihdyttäneet metsäpaloja.
Siperiassa ja Alaskassa on kesäkuun alun jälkeen syttynyt yli sata metsäpaloa, joista valtaosa riehuu edelleen. Palot ovat vapauttaneet ilmakehään valtavan määrän ilmaston lämpenemistä kiihdyttävää hiilidioksidia.
– Pelkästään kesäkuussa näistä paloista pääsi 50 megatonnia hiilidioksidia ilmakehään. Määrä on yhtä suuri kuin Ruotsin hiilidioksidipäästöt vuodessa. Se on myös enemmän kuin vuosien 2010-2018 hiilidioksidipäästöt kesäkuisista arktisen alueen metsäpaloista yhteensä, laskee Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) tiedottaja Clare Nullis.
Metsäpaloista vapautuu ilmakehään runsaasti hiilidioksidia. Savu sisältää myös häkää ja terveydelle haitallisia pienhiukkasia.
Lämpöennätyksiä arktisella alueella
Kesäiset metsäpalot ovat tavallinen ilmiö arktisilla alueilla. Tämän kesän palot ovat kuitenkin olleet poikkeuksellisen laajoja ja pitkäkestoisia. Suurimmat palot ovat riehuneet Siperiassa Sahan tasavallassa ja Kanadan Albertassa. Pelkästään Alaskassa on syttynyt tänä vuonna jo 400 metsäpaloa. Arktisilla alueilla on tänä kesänä ollut poikkeuksellisen lämmintä.
– Kesäkuun keskilämpötila osassa Siperiaa, missä pahimmat metsäpalot riehuvat, oli lähes kymmenen astetta korkeampi kuin kesäkuun pitkäaikainen keskilämpötila vuosina 1981-2000. Alaskassa oli mittaushistorian toiseksi lämpimin kesäkuu, muistuttaa Nullis.
Ilmasto lämpenee arktisilla alueilla kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maapallolla. Lämpeneminen lisää metsäpalojen riskiä ja paloista vapautuva hiilidioksidi kiihdyttää edelleen lämpenemistä.
Lisäksi metsäpalojen savut voivat kuljettaa haitallisia pienhiukkasia ja häkää tuhansien kilometrien päähän.