Vaasan hovioikeus piti tällä viikolla voimassa tuomion, jossa mies tuomittiin vammantuottamuksesta tämän tartutettua seksikumppaniinsa sukuelinherpeksen.
Mies oli tiennyt aiemmin harrastaneensa suojaamatonta seksiä sukuelinherpestä sairastavan kanssa, ja osasi uhrin herpesoireiden ilmetessä yhdistää asiat toisiinsa. Ennen sukupuoliyhteyttä hän oli kertonut uhrille, että hän on käynyt sukupuolitautitesteissä, eikä hänellä ole tällaisia tauteja. Hänellä ei itsellään ollut herpesoireita, mutta ei ollut myöskään mainittua tautia testannut. Herpestä ei yleensä tutkita tavanomaisissa sukupuolitautitesteissä.
Oireettoman sukuelinherpeksen on arvioitu olevan yleinen väestössä, ja tauti leviää herkemmin silloin, kun se oireilee.
4:32
Onko minulla sukupuolitauti? Gynekologi listaa Suomen yleisimmät sukupuolitaudit ja niiden oireet.
Lue myös: Mies tartutti seksikumppanille sukuelinherpeksen – uhrille 15 000 euron korvaukset
Professori: "Tällaisessa tilanteessa pitää ilman muuta puhua totta"
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kertoo, että asiassa on kyse siitä, onko tartuttaja toiminut huolimattomasti.
– Huolimatonta toimintaa voi olla se, että on suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä, kertomatta partnerille, vaikka on ollut suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä henkilön kanssa, jonka tietää kantavan herpestä. Näin ollen huolimattomuus on sekä rikosvastuun että vahingonkorvausvastuun ehdoton edellytys, Tolvanen kertoo MTV Uutisille.
Tolvasen mukaan seksikumppanille pitää kertoa, jos tietää tautiriskistä. Kertomatta jättäminen voidaan katsoa huolellisuusvelvollisuuden laiminlyönniksi. Tämä velvollisuus korostuu, jos tautiriski on ollut ennen sukupuoliyhteyttä esillä esimerkiksi keskusteluissa.
– Tällaisessa tilanteessa pitää ilman muuta puhua totta. Tässä tapauksessahan se oli hyvin olennaista. Rikosvastuu voi kuitenkin toteutua, vaikka riskiä ei olisi otettu puheeksi. Rikosvastuu voi toteutua silläkin perusteella, ettei henkilön katsota riittävästi pohtineen tartuntariskiä, vaikka tapauksen olosuhteissa siihen olisi ollut aihetta, Tolvanen sanoo.
– Näytöllisesti varmin tapaus on se, jos henkilöllä on suorastaan ollut oireita. Silloin saatetaan jo kysyä, onko kysymys tahallisesta pahoinpitelystä, hän kertoo.
Lue myös: Tarttuuko herpes oireettomalta tai vessanpöntöltä? "Enemmistö ei edes tiedä saaneensa tartuntaa"
Avoimuus olisi vienyt rikos- ja korvausvastuun
Jos mies olisi tilanteessa kertonut avoimesti kertonut olleensa suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä herpeksen kantajan kanssa, olisi se Tolvasen mukaan todennäköisesti poistanut rikosvastuun asiassa.
– Kyseessä olisi ollut toisen osapuolen tietoinen riskinotto, joka vaikuttaa tartuttajan rikosvastuuseen, lähtökohtaisesti sitä supistavasti tai poissulkevasti.
Hänen mukaansa kondomin käyttökään ei välttämättä olisi poistanut rikosvastuuta, jos uhrille ei asiasta olisi altistuksesta kerrottu, koska herpes voi tarttua (toki pienemmällä todennäköisyydellä) myös suojatussa seksissä. Toki käytännössä suojatussa yhdynnässä tauti ei välttämättä olisi tarttunut, eikä rikosepäilyä olisi syntynyt lainkaan.
Lue myös: KKO: Hiv-positiivisen suojaamaton seksi ei ollut rikos lääkityksen takia – näin oikeus perusteli
Riskin arvioi yksittäistapauksessa tuomioistuin
Vammantuottamuksesta voidaan tuomita, kunhan riski tartuntaan on ollut varteenotettava, mikä tarkoittaa Tolvasen mukaan varsin alhaista todennäköisyyttä. Nyt käsitellyssä tuomiossa ei tarkemmin otettu kantaa, milloin riski on varteenotettava. Tolvanen toteaa, että tartunnan riski täyttää kriteerin myös oireettomissa herpestapauksissa.
Tartunnan todennäköisyydellä on väliä rikosoikeudellisessa arviossa. Jos tartuntariski on suuri, tekoa voitaisiin pitää tahallisena sairauden aiheuttamisena, ja silloin arviota tehtäisiin myös tapauksissa, joissa virus ei ole tarttunut. Silloin pitää osoittaa, että tartunnan mahdollisuus on suurempi kuin se, ettei virus tartu. Näitä kysymyksiä on aiemmin arvioitu oikeudessa esimerkiksi hiv:n ja hepatiitin osalta.
– Riski tartuttaa oireeton herpes suojatussa sukupuoliyhteydessä voi olla eri lailla arvioitavissa. Pitäisi selvittää, mikä on lääketieteellisestä näkökulmasta riski saada tartunta, vaikka yhdyntä on suojattu. Kondomin käyttö pienentää riskiä, mutta ei sitä kokonaan poista. Tuomioistuin arvioi viime kädessä, onko riski yksittäistapauksessa ollut varteenotettava, Tolvanen kertoo.
Herpeksen tartuttanut mies tuomittiin maksamaan uhrille yhteensä 15 000 euron korvaukset. Tolvanen kertoo, että herpeksen huono parantumisennuste vaikuttaa korvauksiin. Herpestä ei saada pois kehosta, ja se voi puhjeta loppuelämän aikana jopa säännöllisesti.
Duodecimin Terveyskirjastossa kerrotaan, että sukuelinherpeksen yleisin aiheuttaja on Herpes simplex 2 -virus. Nykyisin tartunnoista kuitenkin jopa kolmannes on Herpes simplex 1 -viruksen aiheuttamia. Terveyskirjaston mukaan noin 20 prosenttia suomalaisista on saanut Herpes simplex 2 -tartunnan, mutta vain pieni osa heistä oireilee.
10:05
Seksitautien määrä on lisääntynyt Suomessa – nämä taudit leviävät nyt erityisesti.