Herpes simplex -virus jaetaan klassisesti kahteen tyyppiin sen mukaan, esiintyykö se ylä- vai alapäässä. Vapautuneiden seksitapojen vuoksi huuliherpestä saattaa kuitenkin löytyä genitaalialueelta ja sukupuoliherpestä kasvoilta. Suurin osa ihmisistä kantaa virusta, vaikkei edes tiedä sitä.
Ihmisistä noin 60 prosentilla on mukanaan seuralainen, jolla on ikävä maine: herpesvirus. Viruksen kantaja ei välttämättä edes tiedä tartunnastaan, sillä se on usein oireeton. Vain kolmasosa herpesviruksen saaneista oireilee edes silloin tällöin.
Genitaalialueella esiintyvä herpes on noin joka viidennellä ihmisellä. Sen oireilu on samaa suuruusluokkaa kuin huuliherpeksen.
– Nämä kaksi eri herpestyyppiä ovat hyvin lähellä toisiaan. Edes sijainnin perusteella ei välttämättä tiedetä, kumpaa tyyppiä herpes on, sillä seksitavat ovat vapautuneet. Voisi sanoa, että virukset ovat menneet perinteisistä paikoista vierailuille toisiin paikkoihin, Mehiläisen iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Ari Karppinen sanoo.
Karppinen vastasi muutamiin herpestä koskeviin väittämiin.
"Herpes on helppo havaita."
Ei välttämättä. Suurimmalle osalle herpeksen kantajista ei tule oireita, ja heidän kohdallaan diagnoosin voi tehdä oikeastaan vain veren vasta-aineita tutkimalla.
Kolmasosalla herpesviruksen aktivoituminen aiheuttaa ensin kihelmöintiä ja punoitusta. Noin vuorokausi oireiden alkamisen jälkeen tartuntakohtaan nousee vesirakkuloita. Rakkulat paranevat keskimäärin 10–15 päivän kuluessa ja palaavat vaihtelevan ajan kuluttua, yleensä samaan paikkaan.
Harvalla herpekseen liittyy rajua kuumeista tautia, jonka lisukkeena tartunnan saanut limakalvoalue on täynnä vesirakkuloita. Tällainen yleisinfektio voi johtaa aivokalvontulehdukseen, mutta näin rajua oireilua on ehkä noin prosentilla tartunnan saaneista.
"Herpes tarttuu vain rakkulavaiheessa."
Ei pidä paikkaansa. Herpes tarttuu rakkulavaiheessa herkimmin, mutta tartunta voi tulla myös oireettomalta iholta, jos huono tuuri käy. Herpestä voidaan nimittäin todentaa terveeltäkin iholta viitenä päivänä sadasta.
"Herpes leviää vain limakalvokosketuksessa."
Ei pidä paikkaansa. Herpeksen aiheuttamat rakkulat tulevat usein nimenomaan ihon puolelle, josta ne tarttuvat samalla tavalla kosketuksessa kuin limakalvoiltakin. Varsinkin herpesrakkulan osuessa rikkoutuneelle iholle tartuntariski kasvaa, vaikka limakalvokontaktia ei syntyisikään.
"Huuliherpes ei tartu sukupuolielimiin."
Ei pidä paikkaansa. Mikä tahansa limakalvokosketus voi tartuttaa kumman tahansa virustyypin kosketuskohtaan – myös oireettomassa vaiheessa. Riski oireettoman herpeksen tarttumiselle on kuitenkin pienempi kuin rakkulavaiheessa olevan. Virus on terveellä iholla aktiivinen viitenä päivänä sadasta, kuten edellä mainittiin.
Jos haluaa satavarmasti välttyä saamasta genitaaliherpestä suuseksissä, ainoa keino on käyttää suuseksisuojaa.
Apteekeista saa voiteita herpeksen hoitoon.
"Kondomi suojaa sukupuoliherpekseltä."
Ei pidä paikkaansa. Kondomi toki pienentää tartuntariskiä olennaisesti, mutta se ei suojaa genitaalialueen ulkopuolisia osia. Jos aktiivinen virus on genitaalialueen ulkopuolella ja tämä kohta on kosketuksessa esimerkiksi rikkoutuneeseen ihoon, herpes voi tarttua kondomista huolimatta.
"Hunaja parantaa herpeksen."
Saattaa pitää paikkansa. Sokeri ottaa osmoosireaktioon perustuen kudosnestettä itseensä, millä saattaa olla vaikutusta myös herpekseen liittyvien vesirakkuloiden hoidossa. Parantavasta vaikutuksesta ei kuitenkaan ole satavarmaa tutkimustulosta, vaikka hunajaa on iät ja ajat käytetty haavojen parantamiseen.
"Kaupunkiympäristö altistaa herpekselle."
Epäsuorasti kyllä. Tartunta saadaan toiselta ihmiseltä, ja koska kaupungissa väkeä on enemmän, myös todennäköisyys joutua kosketuksiin vieraiden kanssa on suurempi.
Kaupungeissa eri ihmisten kanssa kontaktissa oleminen saattaa myös olla vapautuneempaa kuin maaseudulla. Lisäksi kaupungissa eläminen voi olla hektisempää ja kiireisempää kuin maaseudulla, mikä voi aiheuttaa herpeksen aktivoitumisen stressin myötä.
Kaupunkiympäristöä varmemmin herpeksen kuitenkin laukaisee aiemmin mainittu stressi sekä auringonvalo, hengitystieinfektiot ja naisilla kuukautiset.
"Huuliherpes voi tarttua juomapullosta ja genitaaliherpes vessanpöntöstä."
Tämä on epätodennäköistä. Herpeksen tarttuminen juomapullon välityksellä on teoreettisesti mahdollista, jos rakkula osuu kunnolla pulloon ja siitä naukkaa joku saman tien.
Vessanpöntöstä tarttumisriski on juomapulloakin pienempi, sillä useinkaan virus ei ole vessanpöntönreunuksen kosketuspinnalla.
Nyrkkisääntönä voi pitää, että herpeksen tarttumiseen tarvitaan suora kontakti, sillä virukset tuhoutuvat nopeasti elimistön ulkopuolella.
"Genitaaliherpes voi tarttua synnytyksessä vauvaan."
Pitää paikkansa. Tämä on jopa tavallista. Tapauksissa, joissa tiedetään äidin kantavan herpesvirusta, käytetään raskauden loppuvaiheessa herpeksen estolääkitystä. Näin tarttumisriskiä vauvaan voidaan pienentää.
"Herpestä ei voi täysin parantaa."
Pitää paikkansa. Herpes säilyy kehossa kuolemaan asti.
Kaksi kolmesta ei kuitenkaan edes tiedä saaneensa tartuntaa, eikä virus aiheuta heille mitään haittaa. Kolmasosalla virus aktivoituu kerran vuodessa tai harvemmin.
Alle kymmenellä prosentilla oireita on useasti vuodessa, pahimmillaan jopa kymmenen kertaa vuodessa. Näissä tapauksissa on suositeltavaa mennä lääkärille, joka voi määrätä herpekseen estohoitoa.
Akuutin herpesinfektion hoitoon on saanut apteekeista reseptivapaita tabletteja parin vuoden ajan. Herpesvoiteita on ollut saatavilla jo vuosikymmeniä.
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.