Miksi ministerin avustajakin tarvitsee avustajan? Valtioneuvoston kanslia kertoo, mihin lisäkäsiä tarvitaan.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen avustajamäärä on herättänyt keskustelua.
Toissapäivänä uutisoitiin 1,6 miljoonan euron lisäyksestä ministeriöiden toimintamenoihin. Syynä on ministerien paisunut avustajajoukko.
Lue myös: Avustajillakin avustajia: Marinin hallituksessa ennätyksellinen avustajajoukko – ja tuloksena 1,6 miljoonan lisälasku
Lue myös: Pääministeri Marin tyrmää kritiikin avustajien avustajista – julkaisi sivaltavan tviitin: "Ei tee asiasta vielä totta"
Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Niina Suutarinen kertoi kulujen muodostuvan osin assistenttien palkkioista. Uudet assistentit avustavat ministereiden valtiosihteereitä ja erityisavustajia.
Avustajatkin siis tarvitsevat avustajia, mutta mihin?
Keitä avustajat avustavat?
Vastuullisissa, kuormittavissa ja hankalissa tehtävissä toimivat Suomen hallituksen ministerit saavat tuekseen poliittisin perustein valittavia valtiosihteereitä ja erityisavustajia.
Joulukuun lopussa Marinin hallituksella oli 13 valtiosihteeriä ja 69 erityisavustajaa.
Jokaiselle 19 ministeristä ei siis riitä omaa valtiosihteeriä, mutta erityisavustajia on keskimäärin kolmesta neljään ministeriä kohden.
Valtiosihteerit ja erityisavustajat hoitavat ministerin antamia poliittisia tehtäviä. Heillä voi tyypillisesti olla suurikin rooli esimerkiksi ministerin muodostaessa linjauksiaan tai päivittäessä tilannekuvaana jostakin ajankohtaisesta asiasta.
Esimerkiksi valtiovarainministeri Katri Kulmunilla (kesk.) on erilliset erityisavustajat aluekehitysasioille sekä energia- ja ilmastoasioille, sisäministeri Maria Ohisalolla (vihr.) taas talouspolitiikalle ja sisäiselle turvallisuudelle.
Työnkuvaan kuuluu tyypillisiä assistentin töitä
Uusien, keskusteluakin herättäneiden avustajien avustajien tehtävät eivät ole varsinaisesti politiikkaa. Nämä assistentit on palkattu tukemaan erityisavustajien työtä käytännössä.
– Erityisavustajat hoitavat siis poliittisia tehtäviä, heitä avustavat virkamiehet eivät. Tämä työnjako on selkeä ja tehtävien luonne täysin erilainen, hallitusneuvos Kari Peltonen valtioneuvoston kansliasta kertoo.
Assistenttien tehtäviin kuuluu Peltosen mukaan esimerkiksi ministerien kalenterin hallintaa, matkojen sekä erilaisten kokousten ja tapaamisten järjestelyjä ja "yleistä organisointia".
– Tärkeän osan sihteerien tehtävänkuvaa muodostavat myös asiakirjahallinto ja arkistointi, Peltonen kuvailee.
Avustajan avustaja on investointi
Uudet käsiparit ovat luonnollisesti aina uusi kuluerä verorahojen valmiiksi rajalliseen pottiin.
Toisaalta valtiontalouden kannalta ministerin laadukas toiminta voi pidemmän päälle säästää huomattavasti suuremman summan rahaa.
Esimerkiksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) linja olla ottamatta lainkaan erityisavustajia herätti aikanaan ihmetystä. Myöhemmin Berneriä kritisoitiin useaan otteeseen harkitsemattomista poliittisista avauksista.
Mikäli erityisavustajia on ja he saavat vieläpä keskittyä tukemaan ministerin poliittista työtä, kun käytännön asioita on hoitamassa avustajan avustaja, voi lopputuloksena olla harkitumpaa politiikkaa, joka ei kuormita poliittisia elimiä ja tuota toimeenpantuna vaikeuksia kansalaisille.
Puheenjohtajuus päättyi, erityisavustajat jäivät
Sipilän hallituksessa erityisavustajia ja valtiosihteereitä oli poikkeuksellisen vähän, loppuvaiheessa 2,7 ministeriä kohden.
Antti Rinteen (sd.) hallitus nosti määrän 4,2 erityisavustajaan tai valtiosihteeriin ministeriä kohden. Perusteluksi Rinne esitti kesäkuussa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden.
Marin ei pudottanut määrää EU-puheenjohtajuuskauden päätyttyä, vaan päinvastoin kasvatti hieman – tällä hetkellä suhdeluku on 4,3 ministeriä kohden.