Mika Aaltola: Venäjän voima katoaa Ukrainassa, koska "pelote ei enää pelota"

1:39img
"Toivottavasti näemme tämän pian" – kiovalaisten Halloweenissa oli Putin-nukke jalkapuussa
Julkaistu 04.11.2022 12:02
Toimittajan kuva

Tommi Forsman

tommi.forsman@mtv.fi

Miksi ihmeessä Venäjä luopui asemasta, jossa sen kuviteltiin olevan vahva ja lähti sotaan? Näin kysyy Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola tuoreessa analyysissään. Aaltolan mukaan sodalla Venäjä otti melkoisen riskin.

Pian on kulunut vuosi Venäjän Suomellekin osoittamasta uhkavaateesta. Tällä Aaltola viittaa Venäjän yrityksiin estää Natoa laajenemasta.

– Silloin vielä Venäjän kuviteltiin olevan vahva. Sillä oli pelotearvoa ja sen kyvyt pelottivat, Aaltola kirjoittaa.

Mika Aaltola siteeraa Sun Tzun lausumaa, jonka mukaan vihollisen päihittäminen ilman varsinaista taistelua on todellinen taidon huipentuma.

– Lähtiessään sotaa Putin heitti Venäjän aseman taistelujen dynamiikan armoille.

Lue myös: Voidaanko Suomen alueelle sijoittaa ydinaseita? Pöllöraati: "Ei Suomi voi olla rusinat pullasta -maa ilman velvoitteita"

Mika Aaltolan mukaan parhaimmillaan sotilaallinen voima voi johtaa päämäärien saavuttamiseen ilman sotaa.

– Kyvykkyyden tuottama pelote otetaan huomioon. Venäjän voima on toiminut, ilman sotaa. Suomessakin keskusteltiin vuosia Venäjän sotilaallisista reaktioista, jos Suomi liittyisi Natoon.

Aaltola arvioi, että pelotteen muissa herättämä pelko saattoi johtaa kuvitelmaan Venäjällä, että se oikeasti on vahva.

– Alettiin uskoa sodan käyttöarvoon. Ukraina valittiin kohteeksi, koska se oli otollisin Venäjän läntisten naapurien joukossa.

Sodan "arvo" laskee käytettäessä

Ukraina tarkoitettiin mika Aaltolan mukaan ”helpohkoksi koelaboratorioksi” Venäjän voiman demonstraatioon.

– Kuvitelkaa jos Venäjä olisi onnistunut, ja sen joukot olisivat nyt Puolan rajalla. Miettikää miten pelko olisi lisääntynyt. Venäjä olisi saattanut saavuttaa myönnytyksiä muualla.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja toteaa, että onneksi lännessä tajuttiin Venäjän suunnitelmat, ja onneksi Ukraina taistelee.

– Sodan käyttöarvo olisi noussut keinona strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Sotien todennäköisyys olisi nousut. Nyt on käymässä päinvastoin, jos jaksamme auttaa. Se on oma etumme.

Lue lisää: MTV pääsi ukrainalaisten lennokkipajalle – tällä halvalla tekeleellä voi tuhota Venäjälle kalliita panssarivaunuja

Mika Aaltola uskoo, että sodan välineellinen käyttöarvo on Venäjän kokeman takapakin myötä laskemassa. Tämä lisää rauhan mahdollisuuksia.

– Sodalla ei saisi olla välineellistä arvoa. Samalla on hyvä huomata, ettei Venäjän pelote enää pelota. Sen status on laskusuunnassa.

Ydinaseuhkaukset ja -kiristys voidaan Aaltolan mukaan myös nähdä tästä näkökulmasta.

– Laskevan konventionaalisen prestiisin (arvovallan) johdosta Venäjä muistuttaa voimansa rippeistä, ydinaseista. Se laittaa samalla myös tämän pelotteen likoon. Tavallaan loogista, muttei kovin järkevää.

Mika Aaltola uskoo, että sota on saanut Venäjällä olemuksellisen ilmiasun.

– Myyttinen tulkinta on lisääntynyt, joka ennakoi Venäjän vaikeutta irtautua huonosti sujuvasta sodasta.

Tuoreimmat aiheesta

Ukrainan sota