Venäjän kannalta ydinaseilla uhkailu on rationaalista toimintaa, arvioi suomalaisdiplomaatti.
Eläköityneen diplomaatti Pasi Patokallion mukaan presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä käyttää "nytkin ydinasetta Ukrainassa". Asevalvonnan asiantuntija Patokallio on ollut Suomen suurlähettiläs Israelissa, Kanadassa ja Australiassa.
– Venäjä käyttää sitä uhkailemiseen. Presidentti Putin ja mitä muita höyrypäitä sieltä löytyykään, ovat uhkailleen ydinaseen käytöllä Ukrainassa ja länttäkin vastaan. Siinä mielessä ydinaseita on käytetty, Patokallio sanoi Huomenta Suomessa torstaina.
Putin nosti ydinaseet esille ensimmäistä kertaa suurhyökkäyksen aikana heti, kun alkoi näyttää selvältä, ettei paraatimarssi Kiovaan onnistu. Tuolloin Putin näyttävästi kertoi määränneensä ydinasejoukot korkeaan valmiustilaan.
Sittemminkin Venäjä on käyttänyt ydinasekorttia taajaan ja se on myös toiminut, Patokallio arvioi.
– Uhkailu on ollut tehokasta, koska se on selvästi hidastanut lännen tukea Ukrainalle eskalaation pelon vuoksi, hän arvioi.
– Ukrainan tapauksessa eskalaation pelko on tyhmyyden alku, koska ei ole mitenkään todennäköistä tai Venäjän intressissä käyttää ydinaseita Ukrainassa.
Patokallion kanssa samoilla linjoilla on myös Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg.
– Ydinaseen käyttö on vaihtoehtona niin karmea, että pienikin todennäköisyys vaikuttaa politiikkaan. Sitä skenaariota pidetään lännessä yllä vähän isompana kuin mikä sen todennäköisyys on, Forsberg sanoi MTV Uutisille heinäkuussa.
– Ydinasepuheessa on inflaation riski. Mutta jos Venäjä ei puhuisi ydinaseista, saattaisivat länsimaat ajatella, ettei riskiä ole juuri lainkaan olemassa, Forsberg katsoo.
Lue lisää: Tutkija: Ydinaseilla on ollut merkitystä siihen, kuinka suuri halu lännellä on osallistua Ukrainan sotaan
Ydinaseilla uhkailu on Venäjän kannalta järkevää
Diplomaatti Patokallion mukaan ydinaseilla uhkailu on järkevää toimintaa, kunhan ottaa huomioon kontekstin.
– Oli Venäjän johdosta mitä mieltä tahansa, on se tässä asiassa rationaalinen, Patokallio katsoo.
– Totta kai voidaan sanoa, että venäläiset ovat hulluja, mutta en usko siihen teoriaan. Venäläisten toiminta on isovenäläisen imperialismin puitteissa ollut rationaalista. Ydinaseilla uhkailu on moraalisesti vastenmielistä, mutta tässä ajatusmallissa rationaalista.
Isovenäläisyyden ytimessä on ajatus Venäjästä Euroopan, mieluusti maailman johtavana suurvaltana.
– Venäjä ei nähdäkseni ole ollut kansallisvaltio, vaan imperiumi Iivana Suuren ajoista lähtien, Patokallio sanoo.
1400–1500-luvuilla hallinnut Iivana Suuri oli alkujaan Moskovan suurruhtinas. Hän moninkertaisti valtapiirinsä aseilla, rahalla ja diplomatialla. Yleisesti katsotaan, että hän loi perustan Venäjän valtiolle.
10:11