Mikä on RKP:n kanta käännytyslakiin? Adlercreutz: "Meidän pitää jollain tavalla reagoida tähän tilanteeseen"

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan (Pev) toinen lausunto niin sanotusta käännytyslaista valmistui perjantaina iltapäivällä. 

Lausunnon mukaan laki voidaan säätää poikkeuslakina. 

Äänet lausunnossa jakautuivat 15–2 ja perustuslakivaliokunnan Fatim Diarra (vihr.) sekä Anna Kontula (vas.) jättivät siitä eriävän mielipiteen. 

Hallituspuolue RKP ilmoitti odottavansa Pevin lausuntoa ennen oman kantansa päättämistä.  

Puolueen puheenjohtaja Anders Adlercreutz kommentoi tänään RKP:n keskustelevan kannastaan lähipäivinä ryhmässä. 

– Kuulemme heitä, jotka ovat osallistuneet käsittelyyn niin perustuslakivaliokunnassa kuin hallintolakivaliokunnassakin ja sitten muodostamme kannan, Adlercreutz sanoi. 

– RKP:ssa ei ole ollut tapana tehdä ryhmäpäätöksiä oikeastaan missään asiassa, mutta yleensä olemme päässeet keskustelemalla yhteiseen näkemykseen ja toivon ja oletan, että näin tapahtuu nytkin. 

Käännytyslaki eduskunnalle ensi viikolla

Käännytyslain on ennakoitu tulevan täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn tiistaina ja äänestysten vuoro voisi olla ensi viikon perjantaina. 

RKP:n tuore puheenjohtaja ei lähtenyt arvioimaan, meneekö käännytyslaki läpi. 

– Itse tietenkään en tiedä demareiden sisäisestä keskustelusta tietenkään mitään muuta, mitä lehdissä on kerrottu. Käsitys on se, että siellä ollaan kahta mieltä. Tietenkin se, että mikä on kielteisten lukumäärä, käytännössä ratkaisee tämän asian. 

Kysyttäessä Adlercreutzilta hänen henkilökohtaista mielipidettään käännytyslaista hän totesi, että tilanteeseen on pakko reagoida jollakin tavalla. 

– Meidän pitää pystyä näyttämään [Vladimir] Putinille, että tähän ei kannata lähteä. Mutta toisaalta on tietenkin tärkeää, että emme myöskään edesauta hänen toista tavoitettaan, joka eittämättä on tämän kansainvälisen sääntöpohjaisen kehikon hajottaminen. Siksi perusteellinen käsittely eduskunnassa on niin tärkeää. 

Käännytyslailla halutaan estää tietyissä tilanteissa ihmisten maahanpääsy Suomeen ilman oikeutta turvapaikanhakuun itärajalla ja sen läheisyydessä, elleivät he ole esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa. Rajan ylittäneet käännytettäisiin pois Suomesta.

Lue myös:

    Uusimmat