Purra jyrähtää käännytyslaista: "Kumpi on tärkeämpi?"

Eduskunnan hallintovaliokunta käsittelee parhaillaan käännytyslakia. Sopua ei ole vielä syntynyt.

Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on ottanut tiukasti kantaa käännytyslain valmisteluun. 

Purra käyttää laista nimitystä rajalaki.

– Rajalakia ei tulla muokkaamaan sellaiseksi, että se ei enää toimi tarkoituksessa, johon se on valmisteltu, Purra kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Purran mukaan pitää kysyä, kumpi kahdesta asiasta on tärkeämpi.

– Oikeus hakea turvapaikkaa aina ja kaikissa tilanteissa vai oikeus suojata raja- ja kansallista turvallisuutta, Purra sanoo.

– Useimmille helppo päätös, hän jatkaa.

Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.

Sopua etsitään

Käännytyslain käsittely eduskunnan hallintovaliokunnassa jatkuu ja sopua haetaan yhä. Kokoukseen menneet valiokunnan jäsenet arvelivat, että ainakaan aamupäivän kokouksessa mietintöä lakiesityksestä ei saada valmiiksi.

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.) sanoi, ettei ole aikatauluttanut kokousta. Hän uskoi, että asian käsittelyä jatketaan eduskunnan täysistunnon jälkeen, muttei lähtenyt spekuloimaan, voiko mietintö valmistua myöhemmin tänään.

Eduskunnan täysistunto kokoontuu kello 12 äänestämään DCA-sopimuksesta.

Viime viikolla valiokunta käsitteli lakiesitystä urakalla. Kiistanalainen lakiesitys vaatii eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön, jotta se saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Läpimeno on kiinni oppositiopuolue SDP:n edustajista.

SDP vaatii, että lakiesitykseen tehdään muutoksia hallintovaliokunnassa. SDP:ssä halutaan myös, että hallintovaliokunnan mietintö kävisi sen jälkeen uudestaan perustuslakivaliokunnan tarkastelussa. Tästä neuvotellaan yhä.

Sopu ei vielä mahdollinen

SDP:n ryhmä piti aamupäivällä infotilaisuuden, jossa päivitettiin neuvottelutilannetta. Puolueen puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan sopua haetaan, mutta vielä sitä ei ole.

– Keskeistä on, että asettamamme tavoitteet ja ehdot lakiesityksen parantamisesta täyttyvät, mutta vielä sellaista ei ole olemassa. Nyt hallintovaliokunta jatkaa työtään ja ryhmämme jää odottamaan, onko mahdollista saavuttaa sopua. Vielä sellaista ei ole, Lindtman sanoi ryhmäkokouksen päätyttyä.

Oppositiossa vasemmistoliitto vastustaa lakiesitystä, ja myös vihreät suhtautuu siihen kriittisesti. SDP:stä ainakin puolueen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar ja kansanedustaja Elisa Gebhard ovat vastustaneet hallituksen esitystä.

Lakiesitys on ristiriidassa Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. SDP haluaa esitykseen tasapainoa turvallisuuden ja toisaalta Suomen kansainvälisten sitoumusten kanssa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoi kokonaisuuden olevan vaikea. Hänen mukaansa siihen liittyy yhtäältä rajan turvallisuus ja toisaalta Suomen ihmisoikeusvelvoitteet.

– Miten voidaan varmistaa, että tehtävät korjaukset kaikilla tavoin tavoittavat lain tarkoituksen, ja toisaalta, miten voidaan varmistaa, että minimoidaan aidosti rikkomuksia ihmisoikeusvelvoitteisiin.

Neuvoteltu myös pienemmällä porukalla

Perjantaina valiokunta kokoontui kahteen otteeseen. STT:n tietojen mukaan hallintovaliokunta neuvotteli mietinnöstä kokousten välissä supistetulla kokoonpanolla, jossa esimerkiksi SDP:tä edustivat valiokuntavastaava Eemeli Peltonen ja Eveliina Heinäluoma.

Myös torstaina neuvoteltiin supistetulla kokoonpanolla kokoomuksen, perussuomalaisten, SDP:n, keskustan ja RKP:n kesken.

Keskusteluja on käyty viikonlopunkin aikana.

Käännytyslain avulla halutaan torjua Venäjän Suomen itärajalle kohdistamaa välineellistettyä maahantuloa. Nyt Suomen itäraja on ollut pitkään kiinni henkilöliikenteeltä.

Lue myös:

    Uusimmat