Miksi Hillary Clinton hävisi Donald Trumpille, vaikka sai enemmän ääniä? Mitä tarkoitetaan maagisella luvulla 270? Tässä Yhdysvaltojen presidentinvaalien ABC.
A.
Yhdysvaltalaiset äänestävät presidentistä 50 osavaltiossa sekä pääkaupunki Washingtonin vaalipiirissä.
B.
Kullakin osavaltiolla on yksinkertaistettuna asukaslukuun suhteutettu määrä valitsijamiehiä. Esimerkiksi asukasluvultaan suurimmalla Kalifornialla on 55 valitsijamiestä, kun huomattavasti pienemmällä Montanalla niitä on ainoastaan kolme.
C.
Kahta poikkeusta lukuunottamatta osavaltiossa eniten ääniä saanut ehdokas saa kaikki sen valitsijamiehet taakseen. Esimerkiksi jos tänä vuonna demokraattien Joe Biden saa yhdenkin äänen republikaanien Donald Trumpia enemmän Texasissa, saa hän taakseen osavaltion kaikki 38 valitsijamiestä. Nebraskassa ja Mainessa valitsijamiehet saattavat jakautua useammalle ehdokkaalle.
D.
Niin sanottuja vaa’ankieliosavaltioita ovat ne, joissa äänestys voi kääntyä kumpaan suuntaan tahansa. Esimerkiksi Floridan 29 valitsijamiestä saattavat kääntyä kumman tahansa ehdokkaan hyväksi.
Kartalla näkyvät siniset osavaltiot ovat demokraattivoittoisia ja punaiset republikaanivoittoisia. Harmaat osavaltiot ovat ratkaisevassa asemassa olevia vaa'ankieliosavaltioita.
E.
Yhteensä valitsijamiehiä on 538. Voittoon riittää maagisena rajapyykkinä pidetty 270 valitsijamiestä. Kun tuo määrä on täynnä, on presidentti selvillä.
Enemmän ääniä saanut voi hävitä
Epäsuorassa vaalitavassa lopullinen äänimäärä ei siis ratkaise. Tämä nähtiin vuoden 2016 vaaleissa, kun demokraattien Hillary Clinton hävisi, vaikka sai lähes kolme miljoonaa ääntä vastaehdokastaan enemmän.
Clintonin lopullinen äänimäärä (yli 65 853 000) oikeutti 232 valitsijamieheen. Trump (yli 62 985 000 ääntä) sai taakseen 306 valitsijamiestä.
Koko maassa eniten ääniä saanut ei siis välttämättä voita vaaleja.
Korjattu osavaltioiden määrä 50:een 14.10. kello 9.15. Lisätty maininta Nebraskan ja Mainen erilaisesta valitsijamiessysteemistä. 2.11. kello 15.58.