Miksi heräät juuri ennen kuin herätyskello soi? Tällekin ilmiölle on syy: "Kehosi on niin hyvin koulutettu, että se tietää..."

0:56img
Heräät aamulla pienten jalkojen suloiseen töpinään. Harmi vain, että kello on viisi… Tämä lista on vanhemmille, joiden lapsi ei koskaan tunnu nukkuvan aamuseitsemää pidempään! Tunnistatko itsesi? Kuvitus: Colourbox
Julkaistu 11.11.2020 07:02

Maria Aarnio

maria.aarnio@mtv.fi

Jos heräät usein muutamaa minuuttia ennen herätyskellon soittoa, tämä artikkeli on sinulle!

Kuinka usein olet herännyt vain muutamaa minuuttia ennen herätyskelloasi? Moni havahtuu joka aamu juuri ennen kellon soittoa. Miksi? IFLScience-sivuston Katy Evans päätti selvittää syyn oudon ilmiön taustalla.

LUE MYÖS: Gabrielle päätti herätä joka aamu samaan aikaan kahden viikon ajan – näin se vaikutti

Ihmisillä on yksilöllinen uni-valverytmi

Heräämisajan taustalta löytyy ihmisen rytmi.

– Kehosi sisäinen kello, sen vuorokausirytmi, hallinnoi unen ja valveen kiertoa. Se on kuin 24 tunnin kello, joka käy taustalla ja kontrolloi verenpainettasi, kehosi lämpötilaa ja ajantajua, joka määrittää, miten väsynyt tai valveilla olet, Katy kuvailee.

Ihmisen sisäinen vuorokausi ei ole tasan 24 tunnin mittainen, mutta jokaisella on yksilöllinen uni-valverytmi, kertoo Terveyskirjasto. Sisäinen kello synnyttää aikaikkunan, jolloin voimme väsyneenä nukahtaa, ja toisaalta myöhemmin herätä virkeinä.

Sisäinen kello täytyy kuitenkin päivittäin tahdistaa. Siksi se hakeekin ulkopuolelta merkkejä siitä, mikä vuorokaudenaika on menossa.

shutterstock_1507709192

Keho hakee ulkopuolelta merkkejä siitä, mikä vuorokaudenaika on menossa. Kuvituskuva.

Säännöllinen rutiini tahdistaa sisäisen kellon

Esimerkiksi säännölliset ateriat tai nukkuminen ja herääminen rutiininomaisesti samaan aikaan sekä se, että on valoisaa tai pimeää, tahdistaa sisäistä kelloa. Keho siis ikään kuin oppii tietämään, koska "kuuluu" nukahtaa.

– Kehon kello toimii parhaiten, jos sillä on rutiini. Jos menet nukkumaan joka ilta samaan aikaan, keho tottuu unen määrään, jonka saat tai jota tarvitset, ja se tietää, koska aamulla tulee herätä, Katy kuvailee.

LUE MYÖS: Tiesitkö? Näin univaje rapauttaa terveyttäsi – voi jopa johtaa muistisairauteen

Ilta tuottaa melatoniinia, aamun valo puolestaan käynnistelee elimistön

Nukahtaminen ja herääminen näkyvät kehossa monin tavoin. Ruumiinlämpö alkaa laskea illalla, kun keho valmistautuu uneen. Illalla keho myös alkaa erittää melatoniinia, hormonia, jota käytetään myös unettomuuden hoidossa.

Useimmat ihmiset tarvitsevat 7–9 tuntia joka yö. Unen eri vaiheet, eli kevyt ja syvä perusuni sekä vilkeuni, toistuvat yön aikana tietyssä järjestyksessä. Aamulla alkaa herääminen, ja esimerkiksi nouseva aurinko käynnistelee elimistöä lisäämällä kortisolin tuotantoa.

shutterstock_1299304069

Illalla keho erittää melatoniinia, hormonia, jota käytetään myös unettomuuden hoidossa. Kuvituskuva.

"Pohjimmiltaan kehosi vihaa herätyskelloasi"

Torkuttaminen ei auta aamuväsymykseen, sillä se vain sekoittaa kehossa alkaneen heräämisprosessin.

– Pohjimmiltaan kehosi vihaa herätyskelloasi eikä halua, että se raahataan kirkuvana ja potkivana pois herkullisesta unesta. Se haluaa poistua unesta rauhassa ja omaan tahtiinsa, Katy kuvailee.

– Joskus se tarkoittaa, että kehosi on niin hyvin koulutettu, että se tietää tarkasti muutaman minuutin tarkkuudella, koska pitää herätä.

LUE MYÖS: Miksi ihminen joskus nytkähtää hereille juuri ennen nukahtamista? Tuttu ilmiö on ihmiskehon pieni mysteeri

LUE MYÖS: Paraneeko elämänlaatu oikeasti, jos nukkuu joka yö kahdeksan tuntia? Näin kävi MTV:n testissä: "En aio jatkaa..."

Lue lisää lifestyle-aiheista!

Lähteet: Kaypahoito.fi, Terveyskirjasto.fi,  Iflscience.com, Duodecimlehti.fi,
Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti Uniuutiset 2019: Melatoniinista apua unettomuuteen

Tuoreimmat aiheesta

Nukkuminen