Miksi hyttysen pistot ovat isompia kesän alussa kuin myöhemmin? Lääkäri selittää ilmiön.
Kesän lähestyminen tietää jälleen hyttysten ininää. Jotkut ovat kenties pistäneet merkille, että ensimmäiset hyttysenpistot tuntuvat paisuvan suuriksi, mutta myöhemmät eivät enää niinkään. Yleislääkäri Emilia Lagus Terveystalosta kertoo MTV Uutisille, mistä tämä johtuu.
Lue myös: Saako siiliä ruokkia? Älä lopeta juomatarjoilua kesken – ja muut tärkeät ohjeet
Hyttysen syljen proteiineille altistutaan elämän varrella
Hyttysenpiston oireet johtuvat hyttysen syljen proteiineista. Eri hyttyset erittävät erilaisia proteiineja, joita päätyy niiden syljen mukana ihmisiin, kun ne imevät verta. Lagus kertoo, että hyttysen syljessä on näitä proteiineja, jotta verestä tulisi niille helpommin nautittavaa.
Hyttysen proteiineille pitää ensin altistua, jotta oireita tulee. Aivan pienille vauvoille ei tule oireita, koska niin pienet eivät ole vielä saaneet hyttysenpistoja.
Kun ihmisen kehoon päätyy hyttysen proteiinia, alkaa elimistö kehittää niille vasta-aineita. Voi mennä muutamakin vuosi, että ihminen ehtii herkistyä niille.
– Tarvitaan jonkin verran aikaa ja pistoja, että tämä tapahtuu.
Lagus kertoo, että käytännössä lähes kaikki herkistyvät hyttysen syljen proteiineja kohtaan. Osa saa rajumpia oireita ja usein heitä tarkoitetaan, kun puhutaan hyttysallergiasta. Muita kuvaamaan sopii ennemmin termi herkistyminen kuin varsinainen allergia.
Moni odottaa innolla kesää, muttei ehkä hyttysiä.
Alkukesästä keho ei ole vielä siedättynyt
Alkukesästä hyttysen pistot ovat tyypillisesti suurempia, koska ihmisen keho siedättyy hyttysiin kesän mittaan. Kesän alussa oireet saattavat olla selkeästi ärsyttävämpiä, pistot suurempia ja niitä voi kutittaa todella kovasti. Kun aikaa kuuluu ja hyttysen pistoja tulee, ei niitä loppukesää kohden enää välttämättä edes huomaa.
Syksyn ja talven aikana elimistö ottaa jossain määrin takapakkia siedättymisen suhteen, koska hyttysen pistoja ei enää tule. Seuraavan kesän alussa paukamat ovat jälleen isompia.
Alkukesän itikat ovat myös hieman erilaisia kuin myöhemmän kesän hyttyset. Kesän alussa ne ovat hieman suurempia ja hitaampia.
Muita vaikuttavia tekijöitä
Laguksen mukaan hyttyslajeja on valtavasti ja muiden alueiden itikoilla on hieman toisenlaisia proteiineja. Hyttysiä on monia eri lajeja. Suomestakin löytyy jo 40 erilaista hyttystyyppiä.
– Vaikka koko kesän olisimme siedättäneet kroppaamme Suomessa ja sitten lähdemme matkalle Kreikkaan ja siellä on hyttysiä, siedättyminen voi alkaa ikään kuin alusta.
Välttämättä näin ei käy, sillä Laguksen mukaan jonkin verran hyttysillä on myös samankaltaisia proteiineja.
Lue myös: Mitkä kaikki ötökät pistävät? Vältä yleinen moka: "Leppäkertutkin purevat, jos…"
Eroja jo Suomen sisälläkin
Jonkin verran eroa oirehdinnassa voi olla Suomen sisälläkin. Jos verrataan eteläisessä Suomessa ja Lapissa asuvia, eivät pohjoisemmassa asuvat ihmiset saa hirveästi oireita välttämättä edes ensimmäisistä hyttysenpistoista.
Syynä tähän on Laguksen mukaan aiemmin mainittu, elämän aikana tapahtuva siedättyminen. Eteläisemmässä Suomessa pistoja saadaan usein elämän aikana vähemmän, joten tällaista reaktiota harvemmin tapahtuu.
Katso myös video: Hyönteisguru kertoo parhaat vinkit itikoilta suojautumiseen
1:19
Miten suojautua hyttysiltä? Hyönteisguru kertoo parhaat vinkit hyttysiltä suojautumiseen.