Mitkä kaikki ötökät pistävät? Vältä yleinen moka: "Leppäkertutkin purevat, jos…"

Mitä olisi Suomen kesä ilman ympärillä pörrääviä itikoita. Niihin voi suhtautua monella tavalla – myös pelolla. Mutta onko kammolle aihetta? Mitkä öttiäisistä oikeasti pistävät?

Helsingin yliopiston eläintieteen yksikön koordinaattori Jere Kahanpää jakaa iholle tulevat ötökät kahteen luokkaan: pistämistä hyötymiseen tai puolustautumiseen käyttäviin. 

– Melkein mikä tahansa yrittää purra tai pistää, jos sitä tarpeeksi provosoidaan. Leppäkertutkin purevat, jos ne ovat tarpeeksi aggressiiviseksi kiusattuja, Kahanpää sanoo.

Hätistely siis yleensä lisää hyönteisten kierroksia, minkä vuoksi kuumottavasta tilanteesta olisi järkevintä kävellä rauhallisesti pois, mikäli pelkää saavansa pienestä piikistä.

Yllä olevalla videolla hyönteistutkija Reima Leinonen kertoo, miksi jotkut houkuttelevat toisia herkemmin hyttysiä iholleen. 

Hyttynen janoaa ihmisverta, ampiainen pienempiä saaliita

Leppäkerttuja luultavammin ympäriltään joutuu hätistelemään ihmisten kimppuun erikseen hakeutuvia lajeja. Niistä merkittävimpiä ovat hyttyset, mäkäräiset, polttiaiset, paarmat, pistokärpäset, punkit sekä lutikat.

Hirvikärpänen on tuttu riesa syksyisessä metsässä liikkuville, mutta ihmistä purressaan se on erehtynyt kohteesta. Hirvikärpänen ei pysty hyödyntämään ihmisen verta ravintonaan. 

Ampiaiset ja mehiläiset puolestaan pistävät ihmistä lähinnä puolustautuessaan. 

– Ampiaiset pistävät metsästäessään, mutta ihminen on niille vähän suuri saalis, Kahanpää toteaa.

Sokeriaterian perässä huulelle lentänyt ampiainen saattaa kuitenkin yrittää napata palan ihmiskudosta mukaansa ruokkiakseen toukkiaan. Huulelle lentänyt ampiainen onkin järkevää huitaista pois.

Lue myös: Pistikö aggressiivinen ampiainen? Lääkäri: Allergia puhkeaa vasta toisen piston jälkeen – hoida näin

Eri paikoissa erilaisia verenimijöitä

Todennäköisimmin Suomen kesässä tulee hyttysen pistämäksi. Olosuhteet kuitenkin vaikuttavat jonkin verran siihen, minkä ötökän ravinnoksi ihminen päätyy, Kahanpää kertoo.

Hyttyset lentävät mielellään ilman ollessa tyyntä ja kosteaa. Tuulisilla ja avoimilla paikoilla niihin ei todennäköisesti törmää.

Paarmat taas ovat taidokkaita lentäjiä, jotka hakeutuvat mieluusti lämpöön. Kuumana päivänä vesistön rannalla voikin joutua sinnikkään paarman veitsenterävän imukärsän uhriksi.

Kärpästen heimoon paarmojen tapaan kuuluvat, huonekärpäsiltä näyttävät pistokärpäset viihtyvät karjan seurassa, joten niihin törmää harvemmin urbaanissa ympäristössä. Pieniltä kärpäsiltä näyttävät mäkärät puolestaan lentelevät lähinnä maamme pohjoisosissa.

Pienikokoisia polttiaisia esiintyy kaikkialla Suomessa, mutta koska niiden illallisaika on rajallinen –yleensä vain puoli tuntia ennen auringonlaskua – ovat ne ihmisille vähemmän tuttuja verenimijöitä.

Levittämiensä tautien, etenkin puutiaisaivokuumeen ja borrelioosin, vuoksi pelättyjä punkkeja esiintyy lähestulkoon koko maassa. Erityisesti punkit viihtyvät rannikkoseuduilla sekä suurten vesistöjen lähellä.

Videolla THL:n ylilääkäri Tuija Leino kertoo, millaisia oireita tulisi tarkkailla punkin pureman jälkeen. Juttu jatkuu videon alla.

Mistä purijan tunnistaa?

Hyttysten, polttiaisten ja mäkäräisten puremat näyttävät päällisin puolin samalta. Osa ihmisistä on kuitenkin herkistynyt nimenomaan tietyille lajeille, jolloin esimerkiksi mäkärän pistosta voi seurata suurikin paukama, vaikka iholla aterioinut hyttynen jättäisi jälkeensä vain pienen paiseen.

Paarman puremat tunnistaa yleensä helposti, sillä ne viiltävät ihoon reiän verta lipittääkseen. Ihmisestä saattaa tuntua, että hänestä on "purtu pala pois" – joskin melko pieni sellainen.

Punkin puremakohtaan ilmaantuu yleensä punoitusta. Jos punoitus lähtee laajenemaan, kannattaa hakeutua lääkäriin, sillä se voi olla merkki borreliainfektiosta. 

Suomen olosuhteissa punkit ovat ötököistä vaarallisimpia. Hyttysillä on toki potentiaalia levittää tauteja, kuten malariaa, mutta kotimaan matkailijoiden ei asiasta kannata huolta kantaa. Mäkäräiset voivat aiheuttaa päänvaivaa karjatilallisille, joiden eläimiin siivekkäät saattavat levittää sinikielitautia.

Lue myös: Hyttynen jätti valtavat jäljet Hannan 3-vuotiaan ihoon – miten punkin pureman ja hyttysen piston oikeasti erottaa toisistaan?

Itikat eivät karkotteilla lopu

Suomi on täynnä paikkoja, joissa pienet otukset pystyvät lisääntymään. Hyönteiskarkotteilla verenimijöitä pystyy lähinnä työntämään hetkellisesti kauemmaksi. Terassilla käryävä hyttyskiehkura voi karkottaa myös lajeja, joista ei ihmiselle ole mitään harmia. 

– Suomessa on hyttysiä, jotka eivät välitä ihmisistä pätkääkään. Samaten paarmoja, polttiaisia ja mäkäräisiä, Kahanpää sanoo.

Pelkästään hyttysiä elelee Suomessa 40 eri lajia.

Miten hyttysiä voisi karkottaa luonnonmukaisesti? MTV testasi yhtä niksiä – katso videolta asiantuntijan arvio kikan tehosta!

Lue myös: Liian huoliteltu piha voi olla todellinen riski – tämän takia jopa voikukkien kannattaisi antaa rehottaa nurmikolla: "Meidän kaikkien etu, jatkossa jopa kriittinen tekijä"

Lue myös: Voiko hyttysiltä piiloutua? Tutkimus paljasti uuden vihjeen verenhimoisten inisijöiden sielunelämästä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!