Miksi ihminen pelkää lentämistä? Näin pääset vaivasta eroon

Kauhistuttaako ajatus lentokoneesta ja lentämisestä? Psykologi Paula Kinnunen on erikoistunut hoitamaan lentopelosta kärsiviä ihmisiä. Kinnusen mukaan noin kolmasosa koko väestöstä kokee lentämisen joko epämiellyttäväksi tai hiukan pelottavaksi. Kahdeksalla prosentilla väestöstä lentopelko on niin voimakas, että he kieltäytyvät lentämisestä kokonaan.

– Suurin osa lentopelkoisista pelkää, koska he tuntevat menettävänsä kontrollin lentäessään. Kontrolli menetetään hyvin monella eri tasolla siitä syystä, etteivät useimmat lentomatkustajat tiedosta täysin mekaniikkaa, jolla lentokone pysyy ilmassa, Kinnunen sanoo.

Lisäksi monet lentopelkoiset kauhistuvat sitä, että ilmassa ollaan ihmiselle vieraassa elementissä. Siivetön ei selviä ilmassa.

– Tästäkin syntyy hallinnan menettämisen tunnetta. Lentopelkoinen saattaa myös kokea olevansa tuntemattoman miehistön vietävänä ollessaan lentokoneessa. Voinko uskoa itseni ja perheenjäseneni näiden henkilöiden käsiin?

Lentopelkoisen ihmisen keho menee paniikkitilaan

Pelkäävän ihmisen kehossa tapahtuu "taistele tai pakene" -reaktio. Kinnusen mukaan peloissaan koneeseen kulkevan ihmisen kehossa virtaa adrenaliinia, ja ihminen on valmis pelastamaan itsensä. Koneessa joutuu kuitenkin istumaan passiivisena istuimella ja laittamaan turvavyön kiinni.

– Tavallaan myös tämä kuvaa, miten hän on matkustajan roolissa, eikä hänellä ole mitään mahdollisuutta itse vaikuttaa hyvinvointiinsa tai turvallisuuteensa. Jos ihminen yrittää vielä rauhoittaa itseään juomalla alkoholia, mikä on tyypillisin lentopelon itsehoitokeino, niin humaltumisen myötä ihminen menettää kontrollin jälleen kerran, Kinnunen sanoo.

Turbulenssi tai koneen tärinä saattavat vielä kertaalleen voimistaa kokemusta kontrollin menettämisestä. Kontrollin menettämisen pelko koskee 76 prosenttia kaikista lentopelkoisista. Lentopelkoon voi olla kuitenkin useita muitakin syitä. Esimerkiksi suljetun tai korkeanpaikan kammo tulevat lentokoneeseen potijansa mukana.

– Tällaisen pelon aktivoituessa siitä ei pääse eroon kesken lennon, mikä johtaa lentopelkoon. Tietenkin ystävien tai kanssamatkustajien kokemat ikävät tapahtumat lentämiseen liittyen saattavat myös aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa.

Kohu-uutisointi nostaa lentopelkoa

Kinnusen mukaan lentopelkoisen kannattaa välttää lukemasta liikaa kohutiedotusvälineiden kirjoituksia lento-onnettomuuksista. Hän pitää myös sellaista uutisointia negatiivisena, jossa kysellään matkustajilta mahdollisia syitä sattuneeseen lento-onnettomuuteen.

– Myös kirjallisuudessa ja filmeissä pelotellaan lentämisellä. Lentäminen on kovin otollinen asia tähän, koska ihminen on niin avuton ilmassa. Kun lento-onnettomuuksia välillä tapahtuu, niin uutiset vyöryvät päällemme moneen kertaan eri kanavien kautta. Tämän takia saamme käsityksen, että lentämiseen liittyvät poikkeustilanteet olisivat paljon yleisempiä kuin ne ovatkaan, hän sanoo.

Lentopelkoisen kannattaa lisäksi välttää krapulaa ennen lentoa, koska se voimistaa ahdistusta ja saattaa nostaa pelon entistä voimakkaammaksi.

– Ihmisen täytyy olla henkisesti ja fyysisesti hyvässä kunnossa, kun hän lähtee lennolle. Tietenkin matkalle lähtöön liittyy aina hiukan ylimääräistä rasitusta ja stressiä. Monta kertaa matkalle lähdön syykin saattaa olla tietyllä tavalla jännittävä: loma uudessa kohteessa, työkomennus ulkomaille tai vaihto-oppilasvuosi. Tällaiset asiat vaikuttavat totta kai siihen, kuinka paljon ihminen jännittää lentoa.

Kaikissa tilanteissa ihminen ei pelkää fyysistä lentokonetta tai edes ilmassa oloa, vaan häntä jännittää tuleva elämänmuutos. Tämä leimaa lentokoneen ja lentämisen ahdistuksen aiheuttajaksi, sillä ne kuljettavat häntä kohti tulevaa elämänmuutosta.

Pelosta eroon rentoutusharjoituksilla

Lentopelosta voi kuitenkin päästä eroon. Kinnusen mukaan lentopelosta kärsivien kannattaa hakea apua ongelmaan, koska pelkääminen ja ahdistus vievät paljon energiaa. Melkein kaikki pystyvät pääsemään pelosta eroon.

Itsensä altistaminen pelottavalle tai jännittävälle tapahtumalle on todella tärkeää. Ihmisen ei kuitenkaan pidä suin päin syöksyä peloissaan ja jännittyneenä lentomatkalle.

– Koen tässä yhteydessä muutaman eri asian tärkeäksi: asiallisen tiedon hankkimisen lentämisestä, lentämiseen liittyvistä sääilmiöistä ja ehkä lentokoneenkin toiminnoista. On tärkeää ymmärtää, mikä pitää konetta ilmassa. Toisaalta myös oma lentokunto on tärkeää pitää hyvänä: ei mennä kipeänä lennolle, vaan hyvin nukutun yön jälkeen ja rauhallisella mielellä, Kinnunen sanoo.

On toki tiedossa, että jännittäessä on vaikeaa saada unta. Tähän tarkoitukseen voi käyttää esimerkiksi kehon rentoutusmenetelmää. Se helpottaa nukahtamista.

– Ihminen saa rentoutettua hiukan myös mieltään, jos hän saa ensin kehonsa rentoutumaan. Tällöin lentämiseen liittyvää ympäristöä voi katsella rauhallisemmin kuin aikaisemmin.

Kehon rentoutusmenetelmällä Kinnunen tarkoittaa progressiivista lihasrentoutusmenetelmää, joka on kehitetty jännittäviä ja pelkääviä ihmisiä varten.

– Olen itse soveltanut sitä lentopelkotilanteisiin harjoituksissa, jotka suoritetaan istumalla. Lentopelkoisenhan täytyy pystyä rentoutumaan nimenomaan lentokoneen istuimessa. Olen lisännyt metodiin joitain osa-alueita, jotka rauhoittavat ihmistä esimerkiksi silloin, kun kone kallistelee tai turbulenssi tärisyttää, Kinnunen avaa.

Harjoituksen aikana käydään koko kehon lihaksisto systemaattisesti läpi vuoronperään jännittämällä ja sitten taas rentouttamalla. Samalla ohjaaja juttelee rauhallisesti ja hiljaisella äänellä ohjattaville.

– Tässä on kaksikin tarkoitusta. Ensimmäisenä tarkoituksena on, että ihminen pystyisi rauhallisena aistimaan lentämiseen liittyvän ympäristön. Toinen tarkoitus on saada keino, jolla voi vaikuttaa autonomiseen hermostoon. Siihenhän ei voi vaikuttaa tietoisella tahdolla. Vaikkapa korkeaa verenpainetta ei saa tietoisella tahdolla alas huippulukemista. Rentoutusharjoituksella saadaan jopa verenpaineitta pari kolme pykälää alemmas, ainakin jos harjoitukseen käytetään 20–30 minuuttia.

Kinnunen vetää lentopelkokursseja Finnair Flight Academyssa yhdessä lentokapteenin ja purserin kanssa. Kinnusen mukaan ihmiset ovat kurssille tullessaan välttäneet lentämistä keskimäärin kaksikymmentä vuotta. Moni saa vähennettyä pelkoa.

– Kahteenkymmeneen vuoteen mahtuu aikamoinen määrä ikäviä tilanteita, ahdistusta ja lentämättä jääneitä lentoja. Pelosta päästyään ihminen on vapaa valitsemaan, mitä hän tekee lomallaan ja minne menee. Monet työpaikat edellyttävät nykyään lentämistä. Pelosta eroon pääseminen vapauttaa elämää siis monella elämänalueella, hän sanoo.

Lue myös:

Emmi Maaranen, emmi.maaranen(at)mtv.fi