Siinä missä suomalaisilla on sisu – ”pärjää, kiristele hampaita, puske eteenpäin” – tanskalaisilla on hygge: ”syö pullaa, nauti kauniista valaistuksesta ja ihmisten seurasta”.
– Ihmissuhteet ovat kenties tärkein osa onnellisuutta. Jos en voi kysyä ihmiseltä, miten onnellinen hän on, kysyn, miten tyytyväinen hän on ihmissuhteisiinsa. Vastaus on hänen vastauksensa myös tähän toiseen kysymykseen, Meik Wiking sanoo.
Meik Wiking
Wiking on kööpenhamilaisen Happiness Research Instituten johtaja ja tutkinut vuosikausia tanskalaista elämäntapaa. Wiking on myös maailmaa valloittavan tanskalaistermin, hyggeilyn, asiantuntija. Miehen teos Hygge, hyvän elämän kirja on käännetty jo kymmenille kielille.
Hygge on oleellinen osa tanskalaista elämäntapaa; se on elämästä nauttimista, rentoutumista, laatua, mukavuutta, nautintojen jakamista ihmisten kanssa. Sitä, että on kiitollinen.
Onni pitäisi nähdä samalla tavalla kuin terveys
Hyggeä on vaikeaa kääntää. Se on tunnelmaa, fiilistä, johon kuuluvat yhteisöllisyys, läsnäolo hetkessä ja nautiskelu yksinkertaista iloista. Lyhyesti Wiking kuvaisi hyggeä tietoisena mukavuuteen pyrkimisenä tai päivittäisen onnen tavoitteluna.
Kööpenhamina ja Helsinki rinnakkain.
Wikingin mukaan onni pitäisi nähdä samalla tavalla kuin terveys, johon vaikuttavat monet asiat: genetiikka, kaupunki ja maa, jossa asut, se, aiotko ajaa töihin pyörällä vai autolla, sekä muut omat valinnat: dieetti, liikunta, tupakointitaipumukset ja niin edelleen.
– Mielestäni onnellisuus tulisi nähdä samalla tavalla: synnymme enemmän tai vähemmän onnellisina, genetiikka vaikuttaa, samoin maat, kaupungit ja säädökset, valintamme, joihin me taas voimme vaikuttaa. Sillä on väliä, mihin päätät käyttää aikasi. Siksi kannustan keskittymään ihmissuhteisiin, se on suuri asia, Wiking kuvaa.
– Tietysti rahakin vaikuttaa. Se, että elää ilman rahaa, tuottaa onnettomuuden tunnetta. Pohjoismaiden varallisuustasolla ylimäärinen sata euroa kuukaudessa ei vaikuta siihen, millainen olomme on arjessa. On tärkeämpää keskittyä esimerkiksi ihmissuhteisiin.
Kööpenhamina ja Lappeenranta rinnakkain.
Mitä Tanska tekee eri tavalla?
Ykkössija 2013, 2014, 2016; kolmossija 2015. Kun onnellisuutta mitataan erilaisilla mittareilla, Tanska sijoittuu vuodesta toiseen korkealle. Happiness research institute Kööpenhaminassa on vuosia yrittänyt selvittää, miksi Tanskalla menee niin hyvin onnea mittaavissa tutkimuksissa.
Wiking uskoo, että osa onnea on elää pohjoismaisessa, tasa-arvoisessa hyvinvointivaltiossa. Se ei silti selitä, miksi Tanska suorittaa jatkuvasti paremmin kuin esimerkiksi Ruotsi ja Suomi.
Jyväskylä ja Kööpenhamina rinnakkain.
Mitä Tanska tekee eri tavalla? No, siinä missä suomalaisilla on sisu – ”pärjää, pure hammasta, puske eteenpäin” – tanskalaisilla on hygge: ”syö pullaa, nauti kauniista valaistuksesta ja ihmisten seurasta”.
– Sanat kielessä muokkaavat käytöstämme. Kun meillä on sana tilanteelle ja tunnelmalle, se auttaa tunnistamaan tilanteen, suunnitelmaan ja muistamaan sen, Wiking kuvaa.
Hygge voisi siis auttaa tuottamaan tanskalaisille enemmän päivittäisiä hyviä kokemuksia, jotka ennen pitkää saattavat kasaantua korkeammaksi onnen kokemukseksi.
– Nautimme karkista, pullasta, elämän pienistä nautinnoista. Hygge on rentoutumisen tunnetta, mukavuutta, yksinkertaisuutta ja myös hieman nostalgista, Wiking sanoo.
– Hygge ei ole selitys kaikkeen, globaalilla skaalalla hyvinvointivaltiot ovat tärkein selitys. Politiikalla on väliä. Jos katsotaan pohjoismaita, hyggellä on enemmän väliä. Hygge tapahtuu kaikkialla, vaikka sille ei ole sanaa. Ero on mielestäni arvo, jonka annamme sille: tanskalaiset näkevät sen osana kansallista identiteettiä ja kulttuuria, kuten amerikkalaiset näkevät vapauden, suomalaiset sisun. Koska annamme hyggelle niin paljon arvoa, olemme siitä tietoisia ja tavoittelemme sitä.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Osittainen lähde: Visit Denmark