Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi.
Vastaajana Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.
Kysymys: Miksi joukkoliikennevälineissä ei käytetä turvavöitä?
Vastaus: Tieliikennelain 88 §:n mukaan kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä istuinpaikalle asennettua turvavyötä tai heidän liikkumistaan estävää muuta turvalaitetta myös linja-autossa.
Uusiin linja-autoihin turvavyön asennuspakko tuli jo vuonna 1999. Asennuspakko ei kuitenkaan koske kaupunkiliikenteessä käytettäviä linja-autoja, joissa on myös seisomapaikkoja.
Asennuspakkoa seurasi käyttöpakko
Kuten yleensä, turvavöiden käyttöpakko linja-autossa määrättiin muutamaa vuotta asennuspakkoa myöhemmin eli vuonna 2006. Mikäli linja-autossa kyseisellä paikalla on turvavyö, sitä pitää myös käyttää.
Tieliikennelain 88d §:n mukaan linja-automatkustajien on matkan alkaessa saatava tieto turvavyön käyttövelvollisuudesta kuljettajalta, rahastajalta, matkaoppaalta tai ryhmänjohtajalta. Tieto voidaan antaa myös audiovisuaalisin keinoin tai jokaiselta istuinpaikalta selvästi näkyvällä kuvamerkillä.
Linja-auton matkustaja on itse vastuussa turvavyön käytöstä. Alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla turvalaitteen käytöstä vastaa lapsen mukana matkustava holhooja tai huoltaja.
Hankalaa ja turhaa – vai onko sittenkään?
Oman kokemukseni perusteella turvavyön käyttämisessä linja-autolla matkustettaessa olisi parantamisen varaa. Moni unohtaa turvavyön käytön, vaikka sellainen bussissa olisikin. Toisaalta vyön käyttö koetaan hankalana.
Usein kahden pisteen niin sanottu lantiovyö ei tunnu tulevan rullalta ulos ja sen luullaan olevan rikki. Todellisuudessa vyö harvoin on rikki. Vyötä tulisi vetää rullalta kerralla riittävästi. Jos vedon katkaisee välillä ja yrittää hetken kuluttua jatkaa, vyö on jo lukittunut. Tällöin vyö on syötettävä takaisin rullalle ja aloitettava alusta. Kaiken a ja o on rauhallinen veto.
Yksi syy turvavyön käyttämättömyyteen linja-autossa on ison auton luoma valheellinen turvallisuuden tunne ja luotto ammattikuljettajaan. Helposti ajatellaan, ettei bussille mitään voi sattua. Googlaamalla poimimani uutiset vesittävät kuitenkin tämän ajatuksen:
- Bussi kyljelleen ojaan Mouhijärvellä – yksi loukkaantui vakavasti (IS)
- Bussi kaatui liukkaalla tiellä – 28 matkustajaa kyydissä (IS)
- Bussi kyljelleen Sipoossa – kyydissä paljon koululaisia (HS)
- Bussi kaatui ojaan Salossa – matkustajat kiipesivät ikkunasta (TS)
- Bussi kaatunut Enontekiöllä Luoteis-Lapissa – neljä loukkaantui (MTV)
Ja listaa olisi voinut jatkaa loputtomiin…
Mikäli ajatus turvavyön käytöstä bussissa tuntuu hölmöltä, kannattaa vilkaista kotona tai töissä tätä lukiessa kattoon. Haluaisitko pudota sieltä lattialle? Kuvitelma vastaa kutakuinkin linja-auton kaatumista.
Pahimmillaan linja-auton kaatuessa käytävän yläpuolella olevat matkustajat lentävät käytävän alapuolella olevien päälle, jonka jälkeen molemmat painautuvat yhdessä alapuolella hajoavan ikkunan muodostamaan giljotiiniin.
Seisomapaikoin varustetut bussit
Ongelmana ovat kaupunkiliikenteessä seisomapaikoin varustetut bussit. Se, ettei lainsäädäntöön ole saatu turvavyön asennuspakkoa näihin, johtunee käytännön syistä ja niistä seuranneesta vastustuksesta.
Turvavöiden käyttö koetaan hankalana, kun kaupunkiliikenteessä bussiin tulee vähän väliä lisää väkeä ja osa matkustajista jää pois. Jo penkiltä sivuun siirtyminen vieressä istuvan noustessa ylös edellyttäisi turvavyön avaamista.
Näissä kaupunkibusseissa on myös seisomapaikkoja. Koska lainsäädäntö sallii sellaisetkin, ei istumapaikoillakaan ole katsottu aiheelliseksi vaatia turvavyön käyttöä. Vastaavista syistä myöskään raitiovaunussa ei liene turvavöitä.
Mielenkiintoista on, että näitä kaupunkibusseja käytetään myös lähiliikenteessä. Käytännössä niillä siis ajetaan maantienopeuksia, esimerkiksi pääkaupunkiseudulta ulos lähtevillä moottoriteillä.
Huolehdi turvallisuudestasi
Turvavyö estää käyttäjäänsä kolhimasta itseään auton sisäosiin. Sen ansiosta ei lennä päin muita matkustajia tai ulos autosta linja-auton jarruttaessa äkisti tai kaatuessa.
Äkkipysähdys on aina kolmeosainen: Ensin pysähtyy auto, sitten pysähtyy ihminen ja viimeisenä ihmisen sisäelimet. Turvavyön joustavan rakenteen ansiosta äkkipysähdystä saadaan pehmennettyä. Näin sisäelimiin kohdistuvat voimat ja niiden aiheuttama sisäelinten heilahdus ovat pienempiä. Turvavyö siis jakaa törmäysvoimia kehon vankemmille osille.
Käytä turvavyötä aina, kun sellainen on asennettu – sitä edellyttää jo lakikin. Kaiken lisäksi turvavyön käyttö saattaa pelastaa paitsi sinun - myös kanssamatkustajasi hengen.
