Miksi koira haukkuu? Älä ojenna haukkuvaa lemmikkiä torumalla: "Koira tulkitsee sen niin, että nyt on kaikilla hirveä hätä"

– Monesti ihmiset kuvailevat koiran käytöstä ja liittävät siihen jotakin, mitä kuvittelevat koiran ajattelevan tai tarkoittavan käytöksellään. Usein käy niin, että ymmärrys käyttäytymisen taustalla olevan tunnetilan yhteyksistä on joko aivan päinvastainen tai niin kaukana, että käytöstä on vaikea ymmärtää, Kai Pelkonen sanoo.

Pelkonen on filosofian tohtori ja dosentti sekä koirien käytösneuvoja Onnellinen koira -käytösklinikalla. Hän on työskennellyt myös Maa- ja metsätalousministeriössä suomalaisen ja EU-eläinsuojelulainsäädännön uudistamisen parissa.

Ääriesimerkki ihmisen ja koiran väärinymmärryksestä voisi olla ihminen, joka pelkää kuollakseen hyppivää koiraansa: sehän yrittää käydä kiinni kurkkuun!

– Kyllä, koira yrittää hyppiä pyrkiessään nuolemaan heidän kasvojaan, mutta ihminen voi tulkita sen niin, että koira yrittää päästä kurkkuun kiinni. Voit ymmärtää ihmisen huojennuksen, kun käy ilmi, että kyseessä on koiran normaali tarve osoittaa ystävällisyyttä ihmistä kohtaan, eikä suinkaan halu repiä heiltä kaulavaltimo auki.

Miksi koira haukkuu?

Entä miksi koira haukkuu? Haukkuminen ja ulvominen kertovat erilaisia tarinoita, sillä haukkumisella on useita eri merkityksiä. 

– Se on usein sellainen lähisignaali: koira yksin ollessaan ilmoittaa, missä hän on. Siinä voi olla monia merkityksiä, kuten "älkää tulko tänne lähelle", Pelkonen kuvailee.

Pelkosen mukaan ulvominen liittyy usein yksilön ja lauman välisiin tilanteisiin, mutta haukkuminen on lyhyempi impulssi. Jos ulvova koira huhuilee "missä olette", haukahtava koira voi sanoa vaikkapa "älä tule!"

– Tai sitten kylän koirat kertovat keskenään: yksi sanoo "täällä on jotain outoa", toisessa talossa oleva koira kuulee, että "no niinpä onkin" ja yhtyy haukkumiseen.

Osa koirista ei juuri hauku

Äänteleminen on myös geneettisesti määräytynyt ominaisuus, joka vaihtelee myös yksilöstä toiseen. Osa koirista ei juuri hauku: esimerkiksi basenji ääntelee jodlaamalla ja ulisemalla, muttei välttämättä haukahda.

– Sitten on meidän kansalliskoiramme suomenpystykorva, jonka tehtävä on ollut kyläkoirana tehdä juuri tätä: ilmoittaa haukkuen, että "täällä kulkee ihmisiä, mitäs tehdään". Tai kertoa metsästäjälle: ”tuolla puussa on lintu, tule nyt katsomaan, tule nyt katsomaan”, Pelkonen kuvailee.

– Varsinkin, jos suomenpystykorva kerran oppii, että haukun seurauksena sieltä saadaan lintu, niin se haukkuu niin pitkään, että joko lintu lähtee tai isäntä tulee. Hän ampuu, ohi tai osuman, jonka jälkeen saadaan yhteinen palkinto.

Haukkumisen tarkoitus voi olla myös uhkailu

Remmirähjäämisessä haukkumisen tarkoitus voi olla myös uhkailu: kuin koira sanoisi "jos tulet metriäkään lähemmäksi, niin hyökkään ja puren sinua jalkaan".

– Tämä voi olla viesti siitä, että joko koira itse tai koiran "äiti tai isi" pelkää, kun muut tulevat lähelle. Koira siis pitää huolta, ettei toinen koira tai koirakko tule lähemmäksi, Pelkonen sanoo.

– Puremisia tapahtuu harvoin silloin, kun koirat ovat irrallaan neutraalilla alueella. Mutta silloin, kun ollaan omaa laumaa tai aluetta puolustamassa, viimeinen keino on sanoa "jos et puhetta usko, niin täytyy ryhtyä toimenpiteisiin". Ja puhe tässä on se merkkihaukku, jolla koira ilmoittaa, että tässä kulkee raja ja lähemmäksi et tule.

Haukkumisen toruminen vain pahentaa tilannetta

Haukkumalla koira myös ilmoittaa omalle laumalle vartiotehtävästään. Kuin se huhuilisi "täällä on jotain, tulkaas auttamaan! Huomio, valmistautukaa!"

– Tämä on usein se kerrostalon haukkuongelma: kun rappukäytävässä kulkee tuntematonta jengiä ja koira ilmoittaa tästä, ihmiset hätääntyvät koiran haukkumisesta, jolla itse asiassa on hyvin rakentava merkitys, Pelkonen kuvailee.

– Usein käy niin päin, että kun ihmiset yrittävät pysäyttää haukkumista komentamalla kiukkuisesti tai naapureiden reaktioista hätääntyen, niin koira tulkitsee sen niin, että nyt on kaikilla hirveä hätä ja minun pitää vielä voimakkaammin puolustaa kotia, kun noitakin pelottaa.

"Kiukkuinen tai kiihtynyt korjaava menetelmä pahentaa tilannetta"

Koiralle ei pitäisi opettaa sellaista ulvomista tai haukkumista, jota sen ei tulevaisuudessa halua harrastavan. Jos ei halua ei-toivotun ääntelyn lisääntyvän, metelöimiseen ei Pelkosen mukaan kannata mennä mukaan. Koiraa ei siis pidä moittia suureen ääneen.

– Älä tee siitä numeroa. Älä kiinnitä siihen huomiota. Neutraloi se. Yleensä kiukkuinen tai kiihtynyt menetelmä pahentaa tilannetta; usein haitallisempaa on myös, että rankaisee koiraa siitä, että sille tulee joku tunnetila, Pelkonen sanoo.

– Vähän kuin jos olisi nälkä tai jano, ja siitä rankaistaan, tai jos haluaisi nukkua ja siitä rankaistaan. Ymmärrykseni mukaan näistä syntyy pitkässä juoksussa persoonallisuuden vaurio.

Epätoivottuun haukkuun ei kiinnitetä huomiota kiihtymällä. Koiralle voi myös ääneen sanoa esimerkiksi ”joo, tiedetään, siellä niitä kulkee”.

– Haukku saadaan useimmiten loppumaan sillä. Tässä voidaan lisäksi käyttää apuna suunniteltuja täsmäharjoituksia.