Moni kokee murisevan koiran vaarallisena, mutta oikeasti murina ei ole vaarallista; se on vain koiran tapa kertoa tuntemuksiaan.
Ensin koira on ihana, leikkisä pentu. Sitten alkavat ongelmat.
Kynsien leikkuu ei onnistu. Harjaaminen ei käy. Lenkillä muille koirille täytyy huutaa kurkku suorana. Kun omistaja poistuu kotoa, koira repii eroahdistuksissaan eteisen maton.
Eläintenkouluttaja ja ongelmakäyttäytymisen asiantuntija Jenny Jalonen tietää, että erilaiset koiraongelmat ovat olleet koronapandemian vanavedessä valtavassa buumissa. Omistajia syytellään hanakasti, vaikka oikeasti kaikki ei ole heidän käsissään.
– Koiran genetiikka, persoonallisuus, elinympäristö ja muut mahdolliset asiat vaikuttavat enemmän. Totta kai pentuajan sosiaalistaminen vaikuttaa valtavan paljon siihen, millainen koirasta tulee, mutta sosiaalistaminen ei ole mikään tae siitä, etteikö ongelmia olisi, Jalonen sanoo.
Lue myös: Vuonna 2004 Jaana-Mirjam näki kevätjäällä mustavalkoisen koiran ja ihastui rotuun – nyt hän kertoo, mitä Nono, 17, opetti elämästä: "Eihän siinä voi muuta kuin olla iloinen"
Yleinen haaste on, että ihmiset ottavat tietynrotuisen koiran ja olettavat, että siitä kasvaa automaattisesti rotunsa luonnekuvauksen edustaja. Oikeasti rotumääritelmä ei takaa mitään, sillä koirilla on erilaisia persoonallisuuksia, aivan kuten ihmisilläkin: on optimisteja, pessimistejä, epäilijöitä, innostujia, jännittäjiä.
– Näen työssäni paljon sitä, että ihmisen ja koiran persoonallisuudet eivät kohtaa. Jos on hyvin kärsimätön, impulsiivinen ihminen ja hyvin kärsimätön, impulsiivinen koira, siinä on melkein aina vähän huono lopputulos, Jalonen sanoo.
Jos koira on hermostunut, sen omistajan täytyisi tasapainottaa tilannetta olemalla äärimmäisen rauhallinen. Jos koira hakee turvaa ihmiseltä, sen pitäisi sitä ehdottomasti saada. Silti moni uskoo, että pakottamalla tai huutamalla saisi tuloksia.
– Meillä ihmisillä on jonkin verran aika vanhakantaisia käsityksiä siitä, miten vaikkapa rohkaiseminen toimii. Mutta kulttuuri muuttuu koko ajan, niin koirien kuin lasten kasvattamisessakin, Jalonen sanoo.
Jenny Jalonen.
Koira kertoo tuntemuksistaan ravistelemalla, haukottelemalla, kääntelemällä korviaan...
Koiran ymmärtäminen lähtee sen eleistä. Koira on luonnostaan konflikteja välttelevä eläin, joten se viestii tauotta ympäristölleen, kuinka lähelle sitä saa tulla, tai tuntuuko tilanne siitä hyvältä. Jos koira esimerkiksi haluaa etäisyyttä, se saattaa kääntää päätään poispäin, räpsytellä silmiään tai kääntää korvia taakse.
– Koira saattaa ravistelemalla viestiä esimerkiksi, että minua vähän hermostutti tämä tilanne, mutta nyt se ahdistus purkautuu. Koira voi myös olla yli-innostunut ja ravistaa sitten sanoakseen "huh, tilanne ohi". Eleitä käytetään moniin juttuihin, Jalonen kuvaa.
Ihmisomistaja ei kuitenkaan usein ymmärrä monia koiran eleitä.
– Koiran haukotteleminen on tavallisin ele, jota ihmiset eivät huomaa ollenkaan. He eivät ymmärrä, että se liittyy kommunikointiin; he ajattelevat, että se liittyy väsyneisyyteen, Jalonen sanoo.
Haukottelukin on koiralta tilannetta rauhoittava ele. Haukottelemalla se voi kertoa esimerkiksi haluavansa etäisyyttä.
Lue myös: Eläintenkouluttaja Anna muistuttaa, miksi suositut somevideot eivät aina ole hauskoja: "Todellisuudessa koira yrittää sillä hetkellä lepytellä ihmistä"
Lisäksi ihmisillä on tapana keksiä päästään erilaisia syitä koiran käyttäytymiselle: se osaa juonitella, se on ilkeä, se haluaa teollaan kostaa omistajalle. Oikeasti näin ei ole.
– Paljon kuulee skenaarioita esimerkiksi mielen osoittamisesta, mitkä ovat ammattilaisen näkökulmasta ihan huuhaata. Itse katsoisin koiraa yksilönä, joka yrittää selvitä elinympäristössään, ja sen käyttäytymiseen on aina joku syy, Jalonen sanoo.
"Ongelmakoirista" moni onkin kipeä
Harva omistaja tulee ajatelleeksi esimerkiksi sitä, että koiraan voi sattua. Jalosen aggressiivisista "ongelmakoira-asiakkaista" suurin osa onkin hankalan sijaan kipeitä.
– Asiakkaissa on valtava määrä koiria, jolta löytyy terveysongelma, joka selittää aggressiivisuutta. Enkä ole ikinä käynyt perheessä, jossa omistajat olisivat huomanneet, että koira on kipeä. Se on asia, joka menee ihmisiltä autuaasti ohi, Jalonen sanoo.
Kipeä koira saattaa esimerkiksi pomputtaa toista takajalkaansa kävellessään, tai olla haluton liikkumaan. Jalonen kehottaakin perheitä säännöllisiin terveystarkastuksiin eläinlääkärin pakeille. Tarkastuksen aikana eläinlääkärin pitäisi tunnustella koira käsin läpi.
– Kun koiran kanssa elää koko ajan, selvätkään oireet eivät enää tunnu epänormaaleilta, Jalonen huomauttaa.
Lue myös: Miksi koira läähättää? Syitä voi olla useita – eläinlääkäri kertoo, milloin läähätyksestä pitää huolestua
Koiran murina ei ole vaarallista: "Koira yrittää kertoa jotain"
Äärimmäisimpänä koiran eleistä ihminen pitää yleensä murinaa. Moni kokee murisevan koiran vaarallisena, hankalana tai jopa rankaisee lemmikkiä. Oikeasti koiran murina ei ole vaarallista; se on vain koiran tapa kertoa tuntemuksiaan.
– Koiran ja ihmisen välisessä kommunikoinnissa on kyse yleensä siitä, että koira yrittää kertoa jotain. Ne asiat, joita se yrittää kertoa, tulevat tavallisesti esiin ennen murinaa, ja varsinkin ennen puremista, Jalonen sanoo.
Murisemalla koira haluaa joko saavuttaa jotain tai päästä eroon jostakin. Se voi esimerkiksi olla resurssiaggressiivinen, eli aggressiivinen ruoasta, pedeistä, leluista tai sosiaalisista kontakteista. Se voi esimerkiksi kokea, että niitä ei ole tarpeeksi. Resurssiaggressiivisuus voi olla myös perinnöllistä. Koiraa ei kuitenkaan saisi rankaista murinasta, sillä se johtaa vain pahempiin ongelmiin.
Katso myös: Näin totutat koiran kynsien leikkaamiseen! Juttu jatkuu videon alla.
1:45
– Jonkin ajan kuluessa saattaa tapahtua sellainen efekti, että murinakäyttäytymistä ei enää tapahdukaan, eli varoittamisen määrä pienenee koko ajan. Lopulta tulee vain aggressiivinen hyökkäys, Jalonen kuvaa.
Esimerkiksi ravinto liittyy suoraan koiran selviytymiseen. Jalonen ei siis pitäisi outona koiran murahdusta, jos siltä ottaa ruokakippoa pois kesken ruokailun.
– Jos kuitenkin nyt olisimme niin tekemässä, koiralla ei ole aiemmin ollut asian suhteen ongelmia ja sitten se muriseekin, kuuntelisin sen asian hyvin tarkalla korvalla. Eli irrottaisin kiposta ja peruuttaisin pois. Jos koira kokee, että sen viestejä ei kuunnella, sen aggressiivisuus lisääntyy, Jalonen sanoo.
Aggressiivisuus liittyy aina ahdistuneisuuteen. Siksi se ei vähene lisäämällä ahdistuneisuutta. Rankaisemisen ja poisottamisen sijaan koiralle voi kokeilla antaa jotakin lisää: jos esimerkiksi keppi täytyy saada pois sen suusta, tilalle voi tarjota palloa.
– Ihmiset puhuvat paljon siitä, että vaihtokauppa on lahjomista. Se ei oikeastaan ole sitä. Aggressiivisuus on aina koiralta tiedostamatonta käyttäytymistä, eli se tapahtuu refleksinomaisesti. Koira ei pohdi, että pitäisikö tässä nyt olla aggressiivinen, Jalonen kuvaa.
– Olisi äärimmäisen tärkeää muuttaa sitä käyttäytymistä niin, että tuodaan tilanteisiin toistuvasti jotakin hyvää lisää, eli hyödynnetään positiivista assosiaatiota. Näin koiran koko reaktio tilanteeseen alkaa muuttua positiivisemmaksi, ei kielteisemmäksi.
Katso myös: Harkitsetko koiran ottamista? Muista 10 000 tunnin sääntö! Juttu jatkuu videon alla.
1:05
Palkitse oikein: "Tosi tärkeä asia, josta ei jostain syystä melkein koskaan puhuta..."
Moni omistaja onkin jo sisäistänyt koiran palkitsemisen tärkeyden. Palkitsemalla saadaan hyviä tuloksia, kunhan koiralle tarjotaan palkkiota oikeaan aikaan.
– Tosi tärkeä asia, josta ei jostain syystä melkein koskaan puhuta, on se, että kun aletaan palkita koiraa, pitäisi tietää, tiedostaako koira ylipäätään, mitä se on sillä hetkellä tekemässä, Jalonen sanoo.
Jos koira on valtavan ylikiihtynyt, se ei välttämättä tiedosta, mitä on tekemässä. Omistajan pitäisikin pystyä poimimaan koiran käyttäytymisestä osa, jonka koira tiedostaa, ja palkita siitä.
– Kaiken lisäksi pitäisi tietää, että palkkio oikeasti lisää meille mieluista käyttäytymistä. Paljon näen sitä, että omistaja pitää toimivan ruokapalkkion kriteerinä sitä, että koira nielaisee. Se, että koira nielaisee ruoan, ei riitä siihen, että tekeminen olisi aidosti motivoivaa, Jalonen sanoo.
Lue myös: Kissa ei pissaa "kostoksi" väärään paikkaan – eläinlääkäri kertoo, mistä ongelma oikeasti voi kertoa: "Ihminen ei aina tule ajatelleeksi, että..."
Työ tuottaa tulosta: "Moni sanoo, ettei muunlaista koiraa enää haluaisikaan"
Jokainen elämänmuutosta joskus yrittänyt tietää, että käytöksen ja tapojen muuttaminen on pitkä prosessi. Samanlainen se on koiralle.
– Ihmiset joskus pyytävät minulta yksittäisiä tapaamisia. Sanon, että no, ei siitä ole kyllä oikein mitään hyötyä, Jalonen naurahtaa.
Toivoa kuitenkin on, ja pitkäjänteinen työ yleensä kantaa tulosta. Palkkioperusteisesti koulutettu koira on Jalosen mukaan avoimempi ja suhtautuu keskimäärin positiivisemmin muihin ihmisiin ja toisiin eläimiin.
Työssään Jalonen on havainnut, että mikäli omistaja suhtautuu koiran erilaiseen persoonaan oppimiskokemuksena ja mahdollisuutena, tulokset ovat usein hyviä.
– Moni sanoo, ettei muunlaista koiraa enää haluaisikaan! Tilanne muuttuu lopulta voitoksi, koska ihminen on valmis tekemään töitä. Sanonkin joskus, etteivät ihmiset aina saa sellaista koiraa, jonka he haluavat, vaan enemmän sellaisen koiran, jota he tarvitsevat, Jalonen sanoo.