Germanwingsin turmakoneen matkustajat lähettivät tiettävästi viimeiset tekstiviestinsä ja soittivat viimeiset puhelunsa ennen koneen nousua. Miksi matkustajat eivät ottaneet yhteyttä omaisiinsa, vaikka kone liukui alas yhteensä kahdeksan minuutin ajan?
Elisan kehityspäällikkö Eetu Prieur arvioi, että matkustajien matkapuhelinhiljaisuuteen on monia syitä.
Ensinnäkin lentokoneen runko muodostaa niin sanotun Faradayn häkin, joka ei päästä signaalia koneen sisälle, vaikka sitä olisikin tarjolla. Jos haluttu matkapuhelinverkon signaali onnistuisikin tulemaan koneen sisälle, todennäköisesti koneen sisälle pääsisi myös muuta signaalia.
– Tässä ei vaikuta pelkästään se, että tuleeko tukiasemien signaali lentokoneen sisään. Tässä vaikuttaa myös se, että tuleeko koneeseen signaalia niin paljon, että ne alkavat häiritä toisiaan. Niin sanottu signaalin kohinasuhde ei välttämättä olisi tarpeeksi hyvä, Prieur toteaa.
Puhelimen saaminen lentotilasta vie aikaa
Prieur arvioi, että toinen merkittävä syy voisi olla se, että matkustajat eivät välttämättä ole ehtinyt saamaan puhelimiaan sellaiseen tilaan, että niillä olisi voinut soittaa. Turmakoneen mustan laatikon ääninauhoista on käynyt ilmi, että matkustajat tajusivat koneen syöksyvän kohti vuorta vasta viimeisillä hetkillä.
Puhelimen saaminen lentotilasta tai sammuksista sellaiseen tilaan, jossa voi soittaa tai lähettää tekstiviestejä, ei tapahdu hetkessä.
– Jos lentokonetilan ottaa pois päältä, siinä menee käsittääkseni kymmeniä sekunteja, että puhelin on löytänyt jonkin matkapuhelinverkon. Edellyttäen tietysti vielä sen, että matkapuhelinverkko kuuluu siellä koneen sisällä, Prieur sanoo.
Verkko toimii luotijunassakin
Sitä, vaikuttaako lentokoneen lentokorkeus tai nopeus matkapuhelinten toimintaan, Prieur ei osaa varmaksi sanoa.
Hän kuitenkin kertoo Elisan testanneen viime syksynä omaa verkkoaan lähettämällä kännykän yläilmoihin kuumailmapallolla. Matkapuhelin välitti kännykkäverkon kautta videokuvaa aina reilun kahden kilometrin korkeuteen.
Prieurin mukaan 3G-verkon toimivuutta on testattu kovassa vauhdissa maan pinnalla. Esimerkiksi 300 kilometrin tuntivauhtia kulkevassa luotijunassa verkon pitäisi toimia hyvin.
– En tiedä, onko huomattu, että olisi joku nopeusraja, jonka jälkeen verkko ei enää toimi. Itse en pitäisi nopeutta tai korkeutta suurimpana esteenä, vaan pikemminkin yleisesti kuuluvuutta siellä koneen sisällä ja sitä aikaa, jossa kännykät saa pois lentotilasta ja löytämään oikean matkaviestiverkon.