Tiistaina marraskuun 8. päivänä Yhdysvalloissa valitaan kaikki 435 kongressiedustajaa ja 35 senaattoria välivaaleissa.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén kuvailee republikaanien puhuneen jo pitkään yleisellä tasolla vaalivilpin olevan ongelma, ennen väitettä varastetuista vaaleista. Hänen mukaansa Trump alkoi puhua asiasta ”hyvin hedelmällisessä tilanteessa”.
Lindén muistuttaa, että on mahdotonta tietää, kuinka moni tosiasiassa uskoo asiaan. Osa voi kokea varastetuista vaaleista puhumisen olevan tapa ilmentää uskollisuutta puolueelle ja republikaaniaatteelle.
– Siitä on tullut ikään kuin tapa tunnustaa väriä.
– Se on välttämätön rituaali, joka on tehtävä, jos haluaa olla tietyissä piireissä vakuuttava republikaani, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Niko Pyrhönen.
Pyrhönen kuvailee vaalikampanjoinnin olevan rumaa ja tarkoituksellisesti polarisoivaa.
Vaaleja pidetään demokratian kohtalonhetkenä
Lindénin mukaan ensi tiistain välivaalit ovat Yhdysvaltojen demokratian kohtalonhetki.
Vaaleissa valitaan henkilöitä virkoihin, joissa on vastuuta vuoden 2024 prosentinvaalien järjestämisestä. Ehdolla on paljon republikaaneja, jotka ovat kiistäneet vuoden 2020 vaalituloksen ja Bidenin voiton.
Lindénin mukaan henkilöiden on mahdollista päästä valta-asemiin, joista pysyttäisiin sabotoimaan vaalijärjestelmää sisältäpäin.
– Jos he ovat järjestämässä vuoden 2024 vaaleja näyttäisi siltä että demokraattien ehdokas on voittamassa, ei ole mitään syytä olettaa, että he hyväksyisivät sillä kertaa demokraattien voiton.
Äärimmäisessä tapauksessa ratkaisevassa osavaltiossa voitaisiin kieltäytyä hyväksymästä osavaltion vaalitulosta.
– Ei ole mitenkään selvää, voisiko lopputulos olla se, että pahimmillaan väärä henkilö nousisi valtaan.
Tällä hetkellä neljässä vaa’ankieliosavaltiossa ainakin yksi vaalikieltäjä on hakemassa keskeiseen virkaan vaalien järjestämisen kannalta. Pyrhösen mukaan huomioitavaa on, että vaalikieltäjiä on valioitu tarkasti sellaisiin vaalipiireihin, joissa republikaanit joka tapauksessa olisivat menossa läpi.
Miten Yhdysvaltojen tilanne heijastuisi Suomeen?
Lindén uskoo Bidenin keskittyvän paljon ulkopolitiikkaan, sillä hänellä ei ole mahdollisia saavuttaa asioita sisäpolitiikassa.
Lindén näkee asian Euroopan kannalta lyhyellä tähtäimellä positiivisena, sillä Biden on selvästi Eurooppamyönteisin presidentti pitkään aikaan.
Tilanteeseen liittyy myös negatiivisia vaikutuksia Euroopan kannalta. Lindén antaa esimerkiksi tilanteen, jossa EU-maat eivät suostuisi tunnustamaan Yhdysvaltojen presidenttiä räikeän, kaikkien silmien alla tapahtuneen vaalivilpin vuoksi.
– Mitä se tekisi Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä tai Natolle, johon Suomi on juuri juoksemassa? Siinä ollaan Euroopassa todella isoissa vaikeuksissa, jos Yhdysvalloissa ajaudutaan kaaokseen.
Koko haastattelu on katsottavissa alta:
42:44
