Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka perjantai. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi.
Kysymys: Onko mitään järkeä ottaa autoonsa erilaisia kuljettajaa avustavia järjestelmiä, kun ne eivät tunnu toimivan kelin ollessa huono – siis juuri silloin, kun niitä eniten tarvitsisi?
Vastaus: Suomen talviset keliolosuhteet tuovat tiettyjä haasteita kuljettajaa avustavien ja turvallisuutta lisäävien järjestelmien toiminnalle – järjestelmien hyödyt ovat kuitenkin haittoja suuremmat.
Tällä viikolla olemme saaneet nauttia lumisateiden ihanuudesta suuressa osassa maata. Valtaosa autoilijoista puhdistaa auton esimerkillisesti lumesta ja jäästä. Siitä huolimatta joka aamu liikennevirrassa näkyy myös liikkuvia lumikinoksia, jotka ovat turvallisuusriski paitsi itselleen – myös muille.
Auton kokonaisvaltainen puhdistaminen lumesta ja jäästä on ensiarvoisen tärkeää näkemisen ja näkymisen vuoksi. Nämä molemmat ovat turvallisen ajamisen keskeisiä peruskiviä. Lisäksi on huomioitava, että auton päällä oleva lumi vaikuttaa olennaisesti myös auton nykyaikaisen turvatekniikan toimintamahdollisuuksiin.
Pysäköintitutkat ja -kamerat
Pysäköintitutkat ovat nimensä mukaisesti tutkia, jotka hyödyntävät tutkalle tyypillisten radio- ja mikroaaltojen sijaan ultraääntä. Niiden toiminta on hyvin kaikuluotainmaista eli anturit lähettävät ultraääni-impulsseja, jotka osuessaan esteeseen heijastuvat takaisin ja kertovat näin esteen etäisyyden.
Lumisella kelillä pysäköintitutkien sensorit ja -kameroiden linssit on puhdistettava säännöllisesti, mikäli järjestelmiä halutaan hyödyntää. Lumiset tutkasensorit aiheuttavat jatkuvan hälytysäänen autoon sisälle, jolloin oikea varoitus esteen läheisyydestä jää saamatta.
Luminen etututka halvaannuttaa useita järjestelmiä
Törmäysvaroituksen, automaattisen hätäjarrutuksen ja mukautuvan vakionopeudensäätimen toiminta perustuu usein auton nokalla olevaan tutkaan. Jos sen edessä on lunta, ei tutkatietoa ole saatavilla eivätkä järjestelmät kykene toimimaan suunnitellusti.
Kuljettajaa varoitetaan tilanteesta kojelautaan tulevalla ilmoituksella tai merkkivalolla. Näiden lisäksi kuljettaja huomaa etututkan peittymisen ajaessaan lähinnä siitä, ettei mukautuva vakionopeudensäädin ole käytettävissä. Törmäysvaroituksen ja automaattisen hätäjarrutuksen toimimattomuus näkyy käytännössä vasta mahdollisten ennakointivirheiden jälkeen, vaaratilanteessa, kun auto ei varoitakaan edessä olevasta esteestä eikä käynnistä automaattista hätäjarrutusta.
Etukameran ja tienpinnan lumettumisen tuomat haasteet
Kaistallapysymisjärjestelmien toiminta perustuu usein tuulilasissa olevan kameran havaintoihin tien keski- ja reunaviivoista. Jos kamera on lumen peitossa, ei järjestelmän toimimiseksi tarvittavia tietoja ole saatavilla. Usein lumisella kelillä ongelmaksi muodostuu myös se, että tiemerkinnät ovat lumen peitossa.
Toinen kaistallapysymisjärjestelmään liittyjä ongelma lumisilla keleillä on, että järjestelmä saattaa aika-ajoin tulkita lumipolanteita tiemerkinnöiksi, jolloin se saattaa yhtäkkiä tehdä täysin tarpeettomia korjausliikkeitä auton kulkusuuntaan.
Näissä tilanteissa on tärkeää, että kuljettaja tiedostaa ongelman ja pitää koko ajan ajaessaan tukevasti, kaksin käsin, kiinni ohjauspyörästä. Tukevalla otteella auton kulkusuunnan saa säilytettyä haluttuna tekniikan erilaisesta tahtotilasta huolimatta – sen sijaan sormenpäällä rattia käsittelevälle, samanaikaisesti kännykkää räpläävälle, kuljettajalle saattaa tilanteesta aiheutua vakava vaaratilanne tai jopa onnettomuus.
Kaikesta huolimatta – tekniikka saattaa pelastaa
Edellä käsittelemiäni, sääolosuhteiden nykytekniikalle aiheuttamia haasteita lukiessa saattaa mieleen tulla juuri tuo otsikon kysymyksessä esitetty ajatus. Kuljettaja voi kuitenkin ylläpitää järjestelmien toimintaedellytyksiä puhdistamalla tutkat ja kamerat huolellisesti ennen ajoon lähtöä ja säännöllisesti ajon aikana.
Joskus olosuhteet saattavat olla niin haasteelliset, ettei huolellinen ja säännöllinen puhdistuskaan tunnu auttavan. Tällaisia päiviä on kuitenkin vain muutama vuodessa – muina aikoina kyseiset järjestelmät saattavat pelastaa onnettomuudelta tai ainakin lieventää sen seurauksia.
