Suomalaiset olivat pitkään siinä luulossa, että koronarokotukset saadaan tehdyksi kesään mennessä. Näin ei kuitenkaan käynyt ja nyt uusi arvio rokotusten takarajasta on vuoden loppuun mennessä. Mistä kansainvälinen rokotepula oikein johtuu?
Suomessa yhteensä yli 106 000 ihmistä on saanut koronavirusrokotteen. Tahti on ollut harmittavan hidas.
Esimerkiksi lääkeyhtiö AstraZeneca on ilmoittanut yllättäen tuotantovaikeuksista, jotka supistavat rokotetoimituksia EU-maille. Unioni haluaa nyt yhtiöltä selitystä tuotantovaikeuksilleen.
1. Suljetut sopimukset
Lääkeyhtiöiden tekemät sopimukset ja suunnitelmat ovat monilta osin liiketoiminnan piirissä eli suljettuja. Suljetut sopimukset herättävät arvostelua, koska rokotekehittelyyn lääkeyhtiöt ovat kuitenkin saaneet veronmaksajien rahaa eli julkista tukea.
Valtiot eivät saa tarpeeksi tarkkoja tietoja rokotteiden tuotantomääristä ja siitä, miksi tuotanto takkuaa. Myös rokotteiden hinnan muodostuminen jää arvoitukseksi.
2. Liian vähän tehtaita tuotannossa
Rokotteita valmistetaan parhaillaan vain muutamassa tehtaassa. Pitäisikö uusia tuotantolaitoksia valjastaa rokotteiden valmistamiseen, koska tarve rokotuksille on kova?
Toisaalta lääketeollisuudesta muistutetaan, että uusia tehtaita ei polkaista käyntiin tuosta vain. Investoinnit ovat kalliita eikä uusia rokotetehtaita perusteta yhtä helposti kuin vaikkapa kasvomaskituotantoa.
Lue myös: Tutkimus: Korona altistaa aivoverenkiertohäiriöille – potilailla jopa kuusinkertainen kuolleisuus
3. Rikkaat maat rohmuavat
Kokonaisuutta ajatellen on ikävää, että globaalisti rikkaimmat maat ovat etulyöntiasemassa rokotteiden hankinnassa. Myös rokotteiden hinnat voivat olla kalliita köyhemmille maille. Esimerkiksi Etelä-Afrikka maksaa AstraZenecan rokotteesta yli tuplasti enemmän kuin EU.
Koronan leviämisessä me kuitenkin olemme yhteisessä veneessä. Mitä pikemmin kaikki saisivat koronat kuriin, sen parempi se olisi ihmiskunnalle.
4. Rokotetuotanto on kovaa bisnestä
Lääketeollisuudesta muistutetaan, että rokotetuotanto on yritystoimintaa eikä hyväntekeväisyyttä.
Lääketeollisuuden näkökulmasta rokotteet on päästy kehittämään byrokratiasta huolimatta nopeasti. Yleensä rokotteen kehittämiseen menee kymmenkunta vuotta ja tuotannon aloittamiseen useita vuosia.
Lähteet: Lääkärit ilman rajoja ry ja Lääketeollisuus ry
Katso videolta lisää!