Miksi Ukrainan sairaaloihin toimitetaan hyödyttömiä tarvikkeita? Näin vastaavat suomalaiset avustusjärjestöt

Aristovin mukaan kansainväliset auttajat eivät perehdy Ukrainan todellisiin tarpeisiin.

– Avustuksissa katsotaan vain yksipuolisesti kiloja ja tonneja, ei terveydenhuollon vaikuttavuutta, Aristov totesi.

Hänen mukaansa useat sairaalat ovat saaneet isoja rekkalähetyksiä, joista he ovat voineet ottaa käyttöönsä ainoastaan muutaman paketin.

Lue lisää: MTV:n toimittajan raportti Ukrainasta: Terveydenhuoltojärjestelmä uhkaa romahtaa

Suomestakin on viety Venäjän hyökkäyksen alusta lähtien Ukrainaan merkittäviä määriä avustustarvikkeita. Useat suomalaiset järjestöt keräävät vapaaehtoisilta lahjoittajilta rahaa ja tarvikkeita humanitaarisen avun toimittamiseksi.

Suomen sisäministeriön mukaan Ukrainassa tarvitaan tällä hetkellä kipeimmin ruokaa, polttoainetta sekä varavoimalaitetta. Sen lisäksi pulaa on muun muassa lääkinnällisistä ja pelastustoimen tarvikkeista.

Tarvittavuuden optimointi ”kaiken a ja o”

Suomen Pelastakaa Lapset ry:n kehitysjohtaja Susanna Tan pitää huolestuttavana, jos Ukrainaan toimitettu avustusmateriaali on niin suurissa määrin tarpeetonta. Hän korostaa, että vuodesta 2014 Ukrainassa avustanut Pelastakaa Lapset kiinnittää huomiota jatkuvasti siihen, että kriisialueelle päätyy tarvikkeet, joita siellä eniten tarvitaan.

– Kyllä se on meille kaiken a ja o. Eihän olisi mitään järkeä toimittaa paikalle tarvikkeita tai apua, jota ihmiset eivät tarvitse.

Tan arvioi, että kyseessä on ennen kaikkea kommunikaatio-ongelma.

– Huonosta informaation kulusta se tietysti kertoo.

Useiden kansainvälisten avustusjärjestöjen ja kriisialueiden välissä toimii niin sanotut klusterit, jotka huolehtivat tavaran ja avun toimittamisen koordinoinnista. Tämän elimen avulla jaetaan tietoa Ukrainan alueen akuuteimmista tarpeista.

– Uskoisin, että kaikki järjestöt, jotka ovat osa tätä terveysklusteria, heillä kyllä tämä tieto on.

Klusterit koostuvat maiden terveysministeriöiden jäsenistä, YK:n järjestöjen ja avustusjärjestöjen edustajista.

– Jos tapahtuu tällainen hyvin äkillinen kriisi, siinä kestää aikaa, kunnes nämä klusterit saadaan toimimaan. Ajan myötä tilanne yleensä paranee.

Myös EU mukana koordinoinnissa

Ukrainan kriisissä avustustoimijoita on ollut suhteellisen paljon eri maista ja tahoilta, mikä on vaikeuttanut tarvikkeiden toimittamisen koordinoimista. Informaation kulku klustereiden ja paikallisviranomaisten välillä on Tanin mukaan ensisijaisen tärkeää.

– Siellä tapahtuu koordinaatio, ja myös tieto välittyy, että mitä milloinkin tarvitaan.

Suomessa myös sisäministeriö koordinoi yrityksiltä, järjestöiltä ja julkishallinnolta tulevia lahjoituksia. Lahjoitetut tavarat ja tarvikkeet toimitetaan avun tarvitsijoille EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta ja yhteistyössä Ukrainan vastuuviranomaisten kanssa. Euroopan komissio koordinoi pelastuspalvelumekanismin kautta toimitettavaa apua.

Kyseessä tuttu ongelma

Kansainvälinen tarvikeapu on ollut koko sodan ajan aktiivista, mutta kriittisimmistä lääkkeistä kuten antibiooteista on Ukrainan sairaaloissa tällä hetkellä huutava pula. Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun johtaja Marko Korhonen toteaa, että samankaltaisia ongelmia on usein vastaavissa isoissa operaatioissa.

– Lähetetään tavaraa riippumatta siitä, että mikä se todellinen tarve on, ja mikä on vastaanottajien kyky sitä käyttää.

Suomen Punainen Risti on välttänyt tämän sudenkuopan koordinoimalla terveysministeriön kanssa lääkeavustuksen lähettämisestä. Kuten Pelastakaa Lapset ry, myös Suomen Punainen Risti lähettää avustustarvikkeita Ukrainaan ainoastaan, kun sitä erikseen pyydetään.

– Mitään ei lähetetä, jos ei sille ole ollut pyyntöä vastaanottajatahon puolelta.

Jatkuvasti muuttunut tilanne Ukrainassa on Korhosen mukaan myös vaikeuttanut tarvikkeiden toimittamista. Sairaalatarvikkeiden toimittaminen on tällaisissa tilanteissa erityisen hankalaa.

– Kyllä tällainen lääkkeiden toimittaminen ja isossa mittakaavassa suunnittelu vaatii osaamista, ammattitaitoa ja kokemusta. Sitä on Punainen Risti tehnyt jo pitkään.

Tähän mennessä Korhosen mielestä on kokonaiskuvassa lääketarvikkeiden toimittamisessa Ukrainaan onnistuttu kohtalaisen hyvin. Hän ei osaa suoraan sanoa ratkaisua siihen, kuinka kriisialueelle saataisiin hyödyllisempää tarvikeapua.

– Nyt kun rintamaliikkeet liikkuvat hieman hitaammin, ja taistelutoiminnot ovat hieman helpommin ennustettavissa, tuen mahdollisuus on pikkuhiljaa parantunut. Toki samaan aikaan myös toimijoiden määrä on vähentynyt.