Ukrainan sota on herättänyt halun auttaa esimerkiksi ostamalla ukrainalaisia tuotteita. Entä auttaako venäläistuotteiden boikotointi? Mitä avustusjärjestöt tekevät?
Kulutusvalinnoilla on vaikea tukea Ukrainaa, sanoo vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme Eettisen kaupan puolesta ry:stä.
– Jos katsoo Ukrainan vientiä, siellä ei ole arkisia kulutustuotteita ihan hirveästi.
Saman vahvistaa päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho SOK Marketkaupasta. S-ryhmällä on myynnissä vain yksittäisiä ukrainalaisia tuotteita.
– Kun oikein käännettiin, löydettiin yksittäinen tuote, jota on kaupoissa: auringonkukansiemeniä linnuille.
Myös venäläisiä tuotteita on suomalaisessa vähittäiskaupassa hyvin vähän. Päällysahon mukaan S-ryhmästä ostetusta ruuasta yli 80 prosenttia on kotimaista. Muu on käytännössä eurooppalaisten ja monikansallisten yhtiöiden brändituotteita, jotka valmistetaan pitkälti Keski-Euroopassa.
Lumpeen mukaan vaateteollisuutta Ukrainassa sen sijaan on paljon. Suomalaisen Nosh Companyn vaatteista noin puolet tehdään Ukrainassa. Toimitusjohtaja Antti Järvisen mukaan tuotanto Ukrainassa on tällä hetkellä keskeytetty ja tärkeintä on ollut varmistaa tehtaiden työntekijöiden turvallisuus.
Kannattaako venäläistuotteiden boikotointi?
Venäläistuotteiden laajamittaiseen boikotointiin Lumme ei kannusta.
– Boikotoinnissa on nyrkkisääntö, että boikotoinnin kohteena olevalle yritykselle pitäisi kertoa, että boikotoin teitä, koska teette näin ja näin. Näkisin, että esimerkiksi EU-pakotteet, joilla täsmäpainostetaan eliitin jäseniä ja johtoa, ovat väkevämpiä. Autoilijat voivat harkita boikotoivansa Teboilia.
Teboil on venäläisen öljyjätti Lukoilin tytäryhtiö.
Sen sijaan Lumme kehottaa miettimään kulutusvalintoja laajemmin.
– Mielessä voisi olla yleisemmin kestävän yhteiskunnan ja maailman rakentaminen, jotta esimerkiksi energiaan tai veteen liittyvät konfliktit eivät yleistyisi.
– Akuutti halu osallistua tai auttaa kannattaisi ohjata avustusjärjestöjen tukemiseen.
Verenluovuttajia Ukrainan Lvivissä 25. helmikuuta.
Avustusjärjestöillä valmiit suunnitelmat kriisitilanteisiin
Monet avustusjärjestöt avasivat heti torstaina Ukraina-keräyksiä. Kirkon Ulkomaanavun keräys on humanitaarisen avun päällikön Eija Alajarvan mukaan tuottanut hyvin lahjoituksia, mutta tilanne Ukrainassa on myös avustusjärjestöjen kannalta haastava.
– Avustusjärjestöjen työntekijät ovat samassa tilanteessa kuin avustettavat: pitää suojella itseä ja perheitä ja miettiä, mihin vie perheensä turvaan.
Kirkon Ulkomaanavulla ei ole omia operaatioita Ukrainassa, vaan järjestö toimii maassa pitkään toimineiden kumppaneidensa kautta. Apu painottuu nyt perustarpeisiin. Järjestöt jakavat ruokaa, puhdasta vettä, välttämättömyystarvikkeita ja vaatteita.
Apua Ukrainaan toimittavat järjestöjen lisäksi monet yksityishenkilöt. Alajarvan mukaan kaikki apu on tarpeen ja henkilökohtaisten kanavien käyttäminen on yksi tapa saada apua perille. Hän kuitenkin muistuttaa, että ammattimaisilla avustusjärjestöillä on etukäteen tehdyt suunnitelmat, miten kriisitilanteissa toimitaan yhdessä viranomaisten ja muiden avustusjärjestöjen kanssa.
– Vastataan siihen, mitkä tarpeet ovat, eikä siihen, mikä mielikuva on. Huolehditaan, että apu menee perille ja valvotaan avun käyttöä.
Kriisin jälkeen avustusjärjestöjen työ jatkuu kehitysyhteistyönä.
– Ei niin, että mennään maahan ja muutaman viikon päästä sieltä sitten takaisin. Tästä tulee pitkäkestoinen kriisi Ukrainalle ja lähialueille, muistuttaa Alajarva.
MTV Uutiset seuraa Ukrainan sotaa – tässä tuoreimmat tiedot
Katso:
MTV Uutiset Live seuraa Ukrainan sodan käänteitä.