Järjestäytynyt rikollisuus liikuttelee vuosittain rahaa 110 miljardin euron arvosta Euroopan unionin alueella, selviää kansainvälisestä tutkimuksesta. Suomessakin laittomat markkinat ovat laajat.
Tästä on kyse
Suomen, Ranskan, Irlannin, Italian, Alankomaiden, Espanjan ja Iso-Britannian yhteinen tutkimusprojekti Project OCP - Organised Crime Portfolio alkoi vuonna 2012.
Hankkeessa tutkittiin muun muassa laittomia markkinoita ja järjestäytyneen rikollisuuden toimialoja.
Hankkeen rahoitti Euroopan komissio.
– On arvioitu, että Suomessa laittomat markkinat olisivat noin miljardin euron luokkaa, summa voi tosin liikkua suuntaan tai toiseen. Rahaa saadaan yleisimmin laittomasta huumekaupasta, mutta myös esimerkiksi petoksista ja omaisuusrikoksista, kertoo erikoistutkija Jarmo Houtsonen Poliisiammattikorkeakoulusta.
Selvityksen mukaan Suomessa järjestäytyneellä rikollisuudella on yhteyksiä esimerkiksi rakennusalalle, korjausrakentamiseen, huolto- ja siivousalalle, ravintoloihin, yksityisturvapalveluihin sekä esimerkiksi autojen vähittäismyyntiin.
Erikoistutkijan mukaan järjestäytyneen rikollisuuden liikealat ovat tyypillisesti yksinkertaisia.
– Nämä ovat aika selkeitä ja työvoimavaltaisia aloja, joissa ei ole kontrollia niin paljon kuin esimerkiksi pankkisektorilla, jossa on tarkkaa viranomaisvalvontaa. Toisaalta valvonta on viime vuosina tarkentunut paljon rakennusalalla, mikä on yksi järjestäytyneen rikollisuuden liikealoista.
Jengeillä vahva kytkös
Tutkimuksen mukaan järjestäytynyt rikollisuus liittyy Suomessa tyypillisesti moottoripyöräjengien tekemään rahanpesuun sekä huume- ja talousrikoksiin.
– Yli puolet sellaisista poliisin takavarikoimista omaisuuseristä, joiden rikoksen on esitutkinnassa katsottu olevan kytköksissä järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan, on tehty neljään suurimpaan jengiin liittyen: Bandidos MC, Cannonball MC, United Brotherhood ja Hells Angels. Mukana on muutakin rikollisuutta, omaisuusrikoksiin liittyen esimerkiksi idästä ja Baltiasta tulee ryhmiä, jotka järjestelmällisesti ryöstävät ihmisten omaisuutta, Jarmo Houtsonen sanoo.**
Kyse on rikosepäilyvaiheessa tehdyistä havainnosta ja niihin liittyvistä takavarikoista. Houtsonen tarkasteli aikaväliä tammikuu 2005-kesäkuu 2013. Takavarikot olivat pääosin rahaa, pankkitilejä, osakkeita ja koruja, mutta myös esimerkiksi moottoripyöriä ja kiinteistöjä.
Keskusrikospoliisissa tunnistetaan selvityksessä ilmenneet toimialat.
– Esimerkiksi ovimiestoiminnassa järjestyksenvalvojan täytyy kantaa vastuuta asiakkaiden turvallisuudesta. Jos järjestäytynyt rikollisuus on sotkeutunut siihen, siinä on paljon riskejä. Silloin ravintolasta voi tulla jengiläisille helppo kohtaamispaikka, jossa voidaan esitellä tunnuksia ja reviiriä.
– Järjestyksenvalvojan toimilupaa hakiessa poliisi tarkistaa yksittäisten hakijoiden taustoja, kertoo KRP:n tiedusteluosaston päällikkö, rikosylitarkastaja Sanna Palo.
Rikosylitarkastaja pitääkin muun muassa ovimies- ja narikkapalveluja seurattavina alueina.
– Jos järjestyksenvalvonta on ulkoistettu jengiläisille, niin se luo edellytyksiä sille, että ravintolassa voidaan harjoittaa muun muassa rahanpesua, pimeän työvoiman käyttämistä tai esimerkiksi veronkiertoa, Sanna Palo kuvailee.
Mafialla hallussa erikoisia toimialoja
Euroopassa järjestäytynyt rikollisuus on vallannut yhä erikoisempia toimialoja. Erikoistutkija Jarmo Houtsosen mukaan esimerkiksi Italiassa yksi järjestäytyneen rikollisuuden aloista on lääkebisnes. Maassa saattaa kadota rekkalastillinen lääkkeitä, jotka päätyvät myöhemmin laillisille markkinoille – esimerkiksi sairaaloille.
– Italian mafia on myös vahvasti sotkeutunut jätebisnekseen. Yksi järjestäytyneen rikollisuuden eksoottinen liikeala on myös tuulienergia, mikä johtuu siitä, että Italiassa uusiutuvaa energiaa on tuettu voimakkaasti ja sitä kautta mafian organisaatiot ovat kiinnostuneita tästä toiminnasta, Houtsonen kertoo.
Suomessa järjestäytynyt rikollisuus eroaa myös muusta eurooppalaisesta siinä, etteivät yritykset ole suoranaisesti kytkeytyneitä siihen.
– Italiassa on itsestään selvää, mikä yritys kuuluu mafialle. Täällä Suomessa yrityksiä ei ole takavarikoitu, mikä voi johtua siitä, että nämä henkilöt eivät välttämättä omista tai kontrolloi virallisesti mitään. Heillä on sitten sukulaisia tai välikäsiä, bulvaaneja, jotka omistavat nämä yritykset, erikoistutkija Jarmo Houtsonen Poliisiammattikorkeakoulusta kuvailee.
Kuluttaja saattaa tietämättään tukea
Erikoistutkijan mukaan kuluttajan on lähes mahdotonta tietää, tukeeko kulutustottumuksillaan tahattomasti järjestäytynyttä rikollisuutta. Samaan yhtyy keskusrikospoliisi.
– Kuluttajan on vaikea tietää, onko myyjän takana tavallinen kansalainen vai järjestäytyneen rikollisuuden haara. Jos ostaa esimerkiksi piraattituotteita tai savukkeita pimeiltä markkinoilta, on kuitenkin iso riski, että rahat menevät järjestäytyneen rikollisuuden käsiin, kertoo KRP:n tiedusteluosaston päällikkö, rikosylitarkastaja Sanna Palo.
Juttua on päivitetty klo 17.20: Haastateltavan kommenttia on täsmennetty.
**Juttua on täsmennetty 13.4. kello 11: Jutussa aiemmin mainitut järjestäytyneen rikollisuuden takavarikot eivät ole tuomioistuimen lainvoimaisia ratkaisuja (esim. rikoshyötynä tuomittuja menettämisseuraamuksia), vaan poliisin esitutkintavaiheen epäilyihin perustuvia. Rikosepäilyistä ja niihin liittyvistä takavarikoista (tammikuu 2005 - kesäkuu 2013) 57 % kohdistui neljään suurimpaan järjestöön: Bandidos MC (75 kpl), Cannonball MC (65), United Brotherhood (20) ja Hells Angels (11).