Poliisin mukaan rikollisjärjestöjen toiminnan kieltäminen helpottaa poliisin mahdollisuuksia torjua ja valvoa järjestäytynyttä rikollisuutta, kertoo MTV Uutisissa vieraillut Poliisihallituksen rikosylikomisario Kari Siivo.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus julisti maanantaina rikollisryhmä United Brotherhoodin lakkautetuksi. Viime syyskuussa Korkein oikeus määräsi lopetettavaksi äärioikeistolaisena pidetyn Pohjoismaisen vastarintaliikkeen.
Rikosylikomisario Kari Siivo muistuttaa, että tavallinen kansalainen voi törmätä järjestäytyneeseen rikollisuuteen arkielämässään.
– He ovat päivittäisessä elämässä, mutta ehkä enemmän heitä näkyy ilta-aikaan ja ravintolaelämässä. Moottoripyöräkerhon jäseniä tapaa liikenteessä.
– Useinhan jengeillä on tarkoituksena nimenomaan, että he näkyvät ja erottuvat ja siksi tunnuksiakin kannetaan.
Järjestäytynyttä rikollisuutta monilla arkielämän aloilla
Järjestäytynyt rikollisuus on levittäytynyt monille elämän aloille ja normaalia liiketoimintaa käytetään esimerkiksi rahanpesuun.
– Järjestäytynyttä rikollisuutta on esimerkiksi ravintola-alalla ja erilaisilla palvelualoilla ja esimerkiksi rakennusliiketoiminnassa.
– Osin mukana voi olla ihan laillista liiketoimintaa, että toimintaa ylipäätään pystyy pyörittämään, mutta siihen pystytään yhdistämään helposti myös vaikkapa rahanpesutoimintaa.
Bulvaanit peittävät rikollisen toimijan
Yhtiöitä tietysti myös perustetaan pelkästään rikollista toimintaa varten.
– Niiden nimissä pystytään pyörittämään välillä aika pitkänkin aikaa yhdistämään talous- petos- ja kaikenlaisia omaisuusrikoksia.
– Tyypillisesti tällaisessa tarkoituksessa perustetaan joku yhtiö ja tehdään esimerkiksi erilaisia tilauspetoksia aika pitkäänkin, ennen kuin niistä alkaa havaintoja tulemaan ja toiminta lopetetaan.
Rikollisessa tarkoituksessa pyöritettävää yritystoimintaa on vaikea selvittää.
– Siellä on bulvaaneja, ja sillä, jonka nimiin yhtiö menee, ei useinkaan ole rikoshistoriaa, Sen selvittäminen, ketkä ovat taustalla ja varsinaisina toimijoina, vie viranomaisilta aika paljon töitä, Siivo sanoo.
Ulkomaalaisissa televisiosarjoissa todistajia usein turvataan erilaisin tavoin. Onko tällaista Suomessa?
– On tapauksia, että suojataan asianomistajia ja todistajakin. Muutama vuosi sitten tuli mahdollisuus myös todistaa anonyymisti, mutta sitä ei Suomessa juurikaan ole käytetty.
– Asianomistajaa ja todistajaa pyritään esimerkiksi oikeuden istunnoissa suojaamaan niin, että ei ole näköyhteyttä, käytetään turvasaleja ja muita.
Onko tapauksia, joissa on täytynyt henkilöllisyys ja asuinpaikka vaihtaa?
– Kyllä on ihan tätä päivää Suomessakin, että näin täytyy tehdä. Suomi on pieni. Järjestäytyneen rikollisuuden puoleen erityisesti menee, kun ihminen alkaa olla vakavassa hengen ja terveyden vaarassa.
Onko todistuskynnys kova, kun mukana on järjestäytynyttä rikollisuutta?
– Kyllä, viikottain ja kuukausittain voi tulla tilanteita, että poliisille tulee ilmoitus pahoinpidellystä henkilöstä, joka on vakavasti pahoinpidelty, mutta henkilö itse ei uskalla kertoa, mistä on ollut kyse tai kertoo, ettei ole tunnistanut epäiltyjä.
– Usein on kyse esimerkiksi huumausainekaupasta tai velanperinnästä.
Keskusrikospoliisin arvion mukaan järjestäytyneen rikollisuuden piirissä on Suomessa 700-800 henkilöä.
– Se on KRP:n arvio ja tulkinnanvarainen. Poliisin käsitys on, että se koko ajan laajenee ja uusia yrittäjiä on tulossa kentälle, Poliisihallituksen rikosylikomisario Kari Siivo sanoo.